Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Matkailu

Kevään koittoa Puolassa

Kevät Puolassa on lähtenyt vihdoin käyntiin ja työharjoitteluni Gdańskissa on saavuttanut puolivälinsä. Vieraita Suomesta on saapunut luokseni jo lähes viikoittain ja vieläpä lukuisista eri yliopistoista ja tiedekunnista. On ollut kauppatieteilijää, historioitsijaa, valtiotieteilijää ja kielitieteilijää, ja ehdinpä itsekin vierailemaan tšekkiläisen maantieteilijän vieraana Łódżissa maaliskuun ainoana vapaana viikonloppunani. Tyttöystävänikin löysi vihdoin tiensä Puolaan, yllättyäkseen myös aurinkoisesta säästä, halvoista hinnoista ja upeasta arkkitehtuurista.

Puolan Itä-Preussi

Kirjoitin pari vuotta sitten seikkailuistani Venäjän Kaliningradin alueella, joka tunnettiin aikoinaan historiallisen Itä-Preussin pohjoisosana.

Toruń, Chełmno & Chełmża

Matkustin taas viikonlopuksi Gdanskin ulkopuolelle. Tällä kertaa kohteekseni valikoitui parin tunnin bussimatkan päässä sijaitseva Torun, johon Polskibusin menopaluuliput sai viikon varoitusajalla vain 15 eurolla. Halvempiakin hintoja olisi toki tarjolla, jos liput ostaisi tarpeeksi ajoissa ennakkoon, mutta liika suunnittelu ei tee aina hyvää kaikkien arjen kiireiden keskelle. Torunistakaan en selvittänyt etukäteen muuta kuin sen, että kaupungissa tehdään Puolan parhaita piparkakkuja, ja ulkoistin täten muun tiedonvälityksen Couchsurfingista löytämälleni majoittajalle.

Arjen seikkailuja Gdanskissa

Gdanskin esikaupunkialueilla on säilynyt hämmästyttävän paljon vanhaa arkkitehtuuria, vaikka kaupungin keskusta tuhoutui toisen maailmansodan aikana kokonaan. Kolmoiskaupungin halkaisevalta Aleja Grunwaldzkalta ei tarvitse poiketa kauas Wrzeszczin tai Strzyżan sivukaduille löytääkseen vanhoja huvilakeskittymiä, jotka voisivat olla suoraan kuin Helsingin Eirasta. Lähiöitä koristavat myös suuret katoliset kirkot, jotka vetävät yllättävän paljon nuortakin väkeä puoleensa aina iltaisin ja sunnuntaisin.

Kulttuurishokkeja Puolassa

Ehdin vierailla Puolassa jo seitsemän kertaa ennen muuttopäätöstäni Gdanskiin, enkä näin ollen kuvitellut kohtaavani maassa kovinkaan suurta kulttuurishokkia. Venäjällä ja Valko-Venäjällä vietettyjen vaihto-opintojen jälkeen oletin puolalaisten muistuttavan jossain määrin itäisiä naapurikansojaan ja kuvittelin puolan kielen oppimisen tapahtuvan melko nopeasti venäjän kielen pohjalta. Ensimmäiset kaksi viikkoa Puolassa ovat tosin osoittaneet monet ennakko-oletukseni vääriksi, ja käsitykseni puolalaisesta yhteiskunnasta ovat muuttuneet osin parempaan ja osin huonompaan suuntaan.

Ensimmäinen viikko kolmoiskaupungissa

Ensimmäinen viikkoni Puolassa sujui mainiosti ja ehdin jo tutustua moniin paikallisiin puolalaisiin töissä ja vapaa-ajalla. Työpäivieni jälkeen olen tutustunut etupäässä asuinalueeni Wrzeszczin ravintolatarjontaan, vanhaan saksalaisarkkitehtuuriin ja löytänyt pienen ekspaattiyhteisön, joka kokoontuu pari kertaa viikossa jossain Gdanskin, Sopotin ja Gdynian muodostaman kolmoiskaupungin alueella.

Töihin Puolaan

Puola selvisi vuoden 2008 finanssikriisistä Euroopan unionin ainoana jäsenvaltiona, jonka talouskasvu ei missään vaiheessa kääntynyt negatiiviseksi. Tällä hetkellä 38 miljoonan asukkaan Puola on Euroopan kuudenneksi vahvin talous, jonka asukaskohtainen bruttokansantuote on lähivuosina saavuttamassa teollisuusmailta vaaditun 15 000 dollaria per asukas.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa II

Karjalan kieltä puhutaan Karjalan tasavallassa enää vain pienissä maalaiskylissä. Kieli jakautuu murteiltaan kolmeen pääkategoriaan, joista pohjoisin on Vienassa puhuttu varsinaiskarjala, eteläisin Aunuksessa puhuttu livvinkarjala ja itäisin Äänisen rannoilla puhuttu lyydi. Tämä on historiallisesti johtanut siihen, ettei karjalalle ole edelleenkään luotu oikeaa yhtenäistä kirjakieltä, eivätkä kielitieteilijät ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, voiko esimerkiksi vienankarjalaa pitää omana kielenään vai yhtenä suomen itämurteista.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa I

Matkailu Venäjän Karjalassa voi olla historiaa tuntemattomalle ihmisille varsin hämmentävää, sillä viralliset rajalinjat nykyisen Karjalan alueella eivät vastaa enää juurikaan perinteisiä kieli- ja kulttuurirajoja. Suomelle kuuluneet Karjalankannas ja Laatokan Karjala on tätä nykyä jaettu hallinnollisesti Pietaria ympäröivän Leningradin oblastin ja pohjoisempana sijaitsevan Karjalan tasavallan kesken, samalla kun Terijoen kaupunki lähimaastoineen on liitetty suoraan Pietarin kaupunkiin.

Baltiansaksalaisten jalanjäljillä

Pääsin taas seikkailemaan tyttöystäväni kanssa Baltiaan, palattuani Suomeen vain muutamaa viikkoa aiemmin Iraniin, Ukrainaan ja Ruotsiin kohdistuneilta tutkimusmatkoiltani. Uusi kesätyöni suomalaisten viinaturistien ja virolaisten raksamiesten lähtöselvittäjänä on samalla taannut paitsi läpileikkauksen yhteiskuntamme eri kerrostumiin, myös kertauksen etenkin viron ja latvian alkeiskielioppiin.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä