*

Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Puola

Puolan Itä-Preussi

Kirjoitin pari vuotta sitten seikkailuistani Venäjän Kaliningradin alueella, joka tunnettiin aikoinaan historiallisen Itä-Preussin pohjoisosana.

Toruń, Chełmno & Chełmża

Matkustin taas viikonlopuksi Gdanskin ulkopuolelle. Tällä kertaa kohteekseni valikoitui parin tunnin bussimatkan päässä sijaitseva Torun, johon Polskibusin menopaluuliput sai viikon varoitusajalla vain 15 eurolla. Halvempiakin hintoja olisi toki tarjolla, jos liput ostaisi tarpeeksi ajoissa ennakkoon, mutta liika suunnittelu ei tee aina hyvää kaikkien arjen kiireiden keskelle. Torunistakaan en selvittänyt etukäteen muuta kuin sen, että kaupungissa tehdään Puolan parhaita piparkakkuja, ja ulkoistin täten muun tiedonvälityksen Couchsurfingista löytämälleni majoittajalle.

Arjen seikkailuja Gdanskissa

Gdanskin esikaupunkialueilla on säilynyt hämmästyttävän paljon vanhaa arkkitehtuuria, vaikka kaupungin keskusta tuhoutui toisen maailmansodan aikana kokonaan. Kolmoiskaupungin halkaisevalta Aleja Grunwaldzkalta ei tarvitse poiketa kauas Wrzeszczin tai Strzyżan sivukaduille löytääkseen vanhoja huvilakeskittymiä, jotka voisivat olla suoraan kuin Helsingin Eirasta. Lähiöitä koristavat myös suuret katoliset kirkot, jotka vetävät yllättävän paljon nuortakin väkeä puoleensa aina iltaisin ja sunnuntaisin.

Kulttuurishokkeja Puolassa

Ehdin vierailla Puolassa jo seitsemän kertaa ennen muuttopäätöstäni Gdanskiin, enkä näin ollen kuvitellut kohtaavani maassa kovinkaan suurta kulttuurishokkia. Venäjällä ja Valko-Venäjällä vietettyjen vaihto-opintojen jälkeen oletin puolalaisten muistuttavan jossain määrin itäisiä naapurikansojaan ja kuvittelin puolan kielen oppimisen tapahtuvan melko nopeasti venäjän kielen pohjalta. Ensimmäiset kaksi viikkoa Puolassa ovat tosin osoittaneet monet ennakko-oletukseni vääriksi, ja käsitykseni puolalaisesta yhteiskunnasta ovat muuttuneet osin parempaan ja osin huonompaan suuntaan.

Ensimmäinen viikko kolmoiskaupungissa

Ensimmäinen viikkoni Puolassa sujui mainiosti ja ehdin jo tutustua moniin paikallisiin puolalaisiin töissä ja vapaa-ajalla. Työpäivieni jälkeen olen tutustunut etupäässä asuinalueeni Wrzeszczin ravintolatarjontaan, vanhaan saksalaisarkkitehtuuriin ja löytänyt pienen ekspaattiyhteisön, joka kokoontuu pari kertaa viikossa jossain Gdanskin, Sopotin ja Gdynian muodostaman kolmoiskaupungin alueella.

Töihin Puolaan

Puola selvisi vuoden 2008 finanssikriisistä Euroopan unionin ainoana jäsenvaltiona, jonka talouskasvu ei missään vaiheessa kääntynyt negatiiviseksi. Tällä hetkellä 38 miljoonan asukkaan Puola on Euroopan kuudenneksi vahvin talous, jonka asukaskohtainen bruttokansantuote on lähivuosina saavuttamassa teollisuusmailta vaaditun 15 000 dollaria per asukas.

Seikkailua Baltiassa

Matkani Varsovasta Vilnaan osui tänä vuonna samaan ajankohtaan Euroopan-laajuisen pakkasaallon kanssa. Taivalsimme vieläpä kaverini kanssa heti ensi alkuun puolen tunnin hyytävän matkan Vilnan bussiasemalta Užupiksen tasavaltaan, joka on vanhan kaupungin reunalle perustettu opiskelijoiden ja taitelijoiden suosima vapaakaupunki. Majoituimme nyt tuntemallamme suomalaistytöllä, joka on monien muiden nuorten suomalaisten tapaan löytänyt Baltiasta hyväpalkkaisia töitä, ja päätimme nukkua ensi töiksemme yöbussissa kerätyt univelat pois hänen poikkeuksellisen hyvin lämmitetyssä asunnossaan.

Kresy Wschodnie

Länsi-Ukrainan alue tunnettiin toista maailmansotaa edeltävänä aikana Itä-Puolana, jonka kulttuurisena keskuksena toimi Lwówin kaupunki Itä-Galitsiassa. Historiallisesti kaupunkia on kutsuttu varsin monilla eri nimillä, sillä se on ollut vuoron perään Leopolis, Lemberg, Lwów ja Lvov.

Seikkailua Visegrad-maissa

Puola, Unkari ja Tšekkoslovakia muodostivat niin sanotun Visegradin ryhmän vuonna 1991. Valtiot olivat juuri vapautuneet sosialismista ja ne etsivät tukea toisistaan uusien haasteiden edessä. Vuonna 1993 Tšekkoslovakia jakautui kahtia ja kyseistä ryhmää on sittemmin kutsuttu Visegradin nelikoksi. Termi on ollut viime aikoina julkisuudessa maiden omalaatuisen politiikan vuoksi ja monet ovat puhuneet jopa Euroopan uudesta kahtiajakautumisesta.

Brest, Valko-Venäjä

Brest on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Kaupungin päänähtävyys on valtava Brestin linnoitus, jota voi pitää valkovenäläisten vastineena Suomenlinnalle. Brest on oiva matkakohde erityisesti sotahistorian harrastajille, sillä kaupungin kehitykseen ovat vaikuttaneet lähes kaikki Euroopan merkittävimmät sodat, mutta kaupungin pienehkö kävelykeskusta on myös suosittu levähdyspaikka monien tavallisten minskiläisten keskuudessa.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä