Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

turismi

Töihin Puolaan

Puola selvisi vuoden 2008 finanssikriisistä Euroopan unionin ainoana jäsenvaltiona, jonka talouskasvu ei missään vaiheessa kääntynyt negatiiviseksi. Tällä hetkellä 38 miljoonan asukkaan Puola on Euroopan kuudenneksi vahvin talous, jonka asukaskohtainen bruttokansantuote on lähivuosina saavuttamassa teollisuusmailta vaaditun 15 000 dollaria per asukas.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa II

Karjalan kieltä puhutaan Karjalan tasavallassa enää vain pienissä maalaiskylissä. Kieli jakautuu murteiltaan kolmeen pääkategoriaan, joista pohjoisin on Vienassa puhuttu varsinaiskarjala, eteläisin Aunuksessa puhuttu livvinkarjala ja itäisin Äänisen rannoilla puhuttu lyydi. Tämä on historiallisesti johtanut siihen, ettei karjalalle ole edelleenkään luotu oikeaa yhtenäistä kirjakieltä, eivätkä kielitieteilijät ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, voiko esimerkiksi vienankarjalaa pitää omana kielenään vai yhtenä suomen itämurteista.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa I

Matkailu Venäjän Karjalassa voi olla historiaa tuntemattomalle ihmisille varsin hämmentävää, sillä viralliset rajalinjat nykyisen Karjalan alueella eivät vastaa enää juurikaan perinteisiä kieli- ja kulttuurirajoja. Suomelle kuuluneet Karjalankannas ja Laatokan Karjala on tätä nykyä jaettu hallinnollisesti Pietaria ympäröivän Leningradin oblastin ja pohjoisempana sijaitsevan Karjalan tasavallan kesken, samalla kun Terijoen kaupunki lähimaastoineen on liitetty suoraan Pietarin kaupunkiin.

Baltiansaksalaisten jalanjäljillä

Pääsin taas seikkailemaan tyttöystäväni kanssa Baltiaan, palattuani Suomeen vain muutamaa viikkoa aiemmin Iraniin, Ukrainaan ja Ruotsiin kohdistuneilta tutkimusmatkoiltani. Uusi kesätyöni suomalaisten viinaturistien ja virolaisten raksamiesten lähtöselvittäjänä on samalla taannut paitsi läpileikkauksen yhteiskuntamme eri kerrostumiin, myös kertauksen etenkin viron ja latvian alkeiskielioppiin.

Kotiinpaluu Iranista

Loput Iranin-matkastamme kuluivat Esfahanin ja Teheranin välisessä Kashanissa ja Teherania ympäröivässä vuoristossa. Esfahanista poiketen Kashan muistutti arkkitehtuuriltaan perinteisempää itämaista kaupunkia, sillä sen keskusta koostui yhä pienistä savesta rakennetuista asuintaloista ja basaareista. Tiet ja kadut olivat usein kapeita ja rauhallisia ja ihmisten pukeutuminen jossain määrin konservatiivisempaa kuin Teheranissa ja Esfahanissa. Majoittajaksemme Kashanissa osoittautui puhelias 26-vuotias mies, joka oli juuri valmistunut insinööriksi yliopistoltaan.

Pääsiäinen Teheranissa

Lentomme laskeutui Teheranin lentokentälle kello kahdelta yöllä. Suomessa kello olisi ollut vasta puoli yksi, sillä Iranissa aikaero on jostain syystä puolentoista tunnin mittainen. Ikuisuuden kestäneen passintarkastuksen jälkeen pääsimme ulos kentältä noin kolmen maissa ja kohtasimme iranilaisen matkatoverimme isän, jonka kyydissä pääsimme nauttimaan Teheranin öisestä liikennekulttuurista. Yöpymispaikaksemme osoittautui pian upea pohjoisteheranilainen asunto.

Kohti Irania

Koitti taas se mahtava hetki vuodesta, kun aika ja rahani riittivät uuden lentolipun ostoon. Mikä onkaan mukavampi tapa aloittaa aamunsa, kuin matka kohti uutta ja tuntematonta! Tuoreinta matkaani edelsivät vieläpä ikuisuuden kestäneet opettajan opinnot, joita tuttavani kuvaili osuvasti elämänsä pisimmäksi ja haikeimmaksi vuodeksi. Nyt omista opinnoistani on onneksi jäljellä enää pelkkä gradun kirjoittaminen.

Kolme päivää Kiovassa

Vauhdikkaasti alkanut uuden vuoden viettomme jatkui Kiovassa laajalla kaupunki- ja ravintolakierroksella. Erityisen suuren vaikutuksen kaupunki teki tyttöystävääni, joka alkoi kutsua Kiovaa peräti Itä-Euroopan Pariisiksi. Kaupungin kadut olivat joulukuun päätteeksi täynnä taidetta, matkamuistoja ja puisia kioskeja, joista jouluisia juomia, ruokia ja makeisia irtosi uskomattoman halpaan hintaan.

Kohti Kiovaa

Päätin lentää taas hetken tauon jälkeen Kiovaan. Kuluneen vuoden aikana moni on kysynyt, mikä vetää minua kyseiseen maailmankolkkaan yhä uudelleen ja uudelleen, mutta tällä kertaa vastaukseni on melko yksinkertainen – halusin tavata tiettyjä ihmisiä, hyödyntää Euroopan halvinta hintatasoa ja nauttia hyvästä matkaseurastani. Nyt mukanani on nimittäin sekä tyttöystäväni että yksi parhaista kavereistani, ja kahden viikon matkamme on kulkeva aina Länsi-Ukrainan ja Puolan kautta takaisin Baltiaan ja Helsinkiin.

Väinänlinna

Latvian itäosissa sijaitsevalla Daugavpilsin kaupungilla on monta nimeä. Suomalaiset ovat perinteisesti kutsuneet kaupunkia Väinänlinnaksi sen läpi virtaavan Väinäjoen (lat. Daugava) mukaan. Vastaavasti idempänä sijaitsevat slaavit ovat kutsuneet kaupunkia Dvinskiksi ja baltiansaksalaiset Dünaburgiksi. Mainittakoon myös, että latvialaiset kutsuvat yhä venäläisiä krivitseiksi keskiaikaisen naapurikansansa mukaan ja maan itäosan latgallien suussa kaupungin nimi taipuu muotoon Daugpiļs.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä