Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

turismi

Eteläslaavien maita

Montenegron etelärannikolla sijaitsevassa Ulcinjin kaupungissa puhutaan yhä albanian kieltä, mutta sen pohjoispuolelta alkaa jo serbokroaatin laaja puhuma-alue. Nykyään serbokroaatti on tosin jaettu murteidensa perusteella neljään erilliseen kieleen, eli kroaattiin, bosniaan, serbiaan ja montenegroon. Noin puolet Montenegron väestöstä katsoo puhuvansa tätä nykyä montenegron kieltä, mutta vajaa kolmannes väestöstä pitää sitä yhä serbian murteena. Molemmat ryhmät tunnustavat silti kroaateista ja bosniakeista poiketen ortodoksista uskoa.

Lähtö kolmoiskaupungista

Oleskeluni Puolassa on tullut tiensä päähän ja matkani on jatkuttava taas eteenpäin. Viimeiset viisi kuukautta ovat kuluneet hälyttävän nopeasti ja takana on taas lukematon määrä uusia elämyksiä ja kohtaamisia. Ehdin vierailla kuluneen kevään aikana Gdańskin lisäksi Toruńissa, Varsovassa, Olsztynissa, Łodźissa, Ålesundissa, Kaliningradissa ja Szczecinissa ja lentää pari kertaa Suomeenkin töideni ja läheisteni vuoksi. Nyt Puolassa on koittanut vihdoin kesä, työni on tullut tehdyksi ja hellesäät ovat tehneet arkipäivistä ja ihmisistä näkyvästi leppoisampia.

Töihin Puolaan

Puola selvisi vuoden 2008 finanssikriisistä Euroopan unionin ainoana jäsenvaltiona, jonka talouskasvu ei missään vaiheessa kääntynyt negatiiviseksi. Tällä hetkellä 38 miljoonan asukkaan Puola on Euroopan kuudenneksi vahvin talous, jonka asukaskohtainen bruttokansantuote on lähivuosina saavuttamassa teollisuusmailta vaaditun 15 000 dollaria per asukas.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa II

Karjalan kieltä puhutaan Karjalan tasavallassa enää vain pienissä maalaiskylissä. Kieli jakautuu murteiltaan kolmeen pääkategoriaan, joista pohjoisin on Vienassa puhuttu varsinaiskarjala, eteläisin Aunuksessa puhuttu livvinkarjala ja itäisin Äänisen rannoilla puhuttu lyydi. Tämä on historiallisesti johtanut siihen, ettei karjalalle ole edelleenkään luotu oikeaa yhtenäistä kirjakieltä, eivätkä kielitieteilijät ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, voiko esimerkiksi vienankarjalaa pitää omana kielenään vai yhtenä suomen itämurteista.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa I

Matkailu Venäjän Karjalassa voi olla historiaa tuntemattomalle ihmisille varsin hämmentävää, sillä viralliset rajalinjat nykyisen Karjalan alueella eivät vastaa enää juurikaan perinteisiä kieli- ja kulttuurirajoja. Suomelle kuuluneet Karjalankannas ja Laatokan Karjala on tätä nykyä jaettu hallinnollisesti Pietaria ympäröivän Leningradin oblastin ja pohjoisempana sijaitsevan Karjalan tasavallan kesken, samalla kun Terijoen kaupunki lähimaastoineen on liitetty suoraan Pietarin kaupunkiin.

Baltiansaksalaisten jalanjäljillä

Pääsin taas seikkailemaan tyttöystäväni kanssa Baltiaan, palattuani Suomeen vain muutamaa viikkoa aiemmin Iraniin, Ukrainaan ja Ruotsiin kohdistuneilta tutkimusmatkoiltani. Uusi kesätyöni suomalaisten viinaturistien ja virolaisten raksamiesten lähtöselvittäjänä on samalla taannut paitsi läpileikkauksen yhteiskuntamme eri kerrostumiin, myös kertauksen etenkin viron ja latvian alkeiskielioppiin.

Kotiinpaluu Iranista

Loput Iranin-matkastamme kuluivat Esfahanin ja Teheranin välisessä Kashanissa ja Teherania ympäröivässä vuoristossa. Esfahanista poiketen Kashan muistutti arkkitehtuuriltaan perinteisempää itämaista kaupunkia, sillä sen keskusta koostui yhä pienistä savesta rakennetuista asuintaloista ja basaareista. Tiet ja kadut olivat usein kapeita ja rauhallisia ja ihmisten pukeutuminen jossain määrin konservatiivisempaa kuin Teheranissa ja Esfahanissa. Majoittajaksemme Kashanissa osoittautui puhelias 26-vuotias mies, joka oli juuri valmistunut insinööriksi yliopistoltaan.

Pääsiäinen Teheranissa

Lentomme laskeutui Teheranin lentokentälle kello kahdelta yöllä. Suomessa kello olisi ollut vasta puoli yksi, sillä Iranissa aikaero on jostain syystä puolentoista tunnin mittainen. Ikuisuuden kestäneen passintarkastuksen jälkeen pääsimme ulos kentältä noin kolmen maissa ja kohtasimme iranilaisen matkatoverimme isän, jonka kyydissä pääsimme nauttimaan Teheranin öisestä liikennekulttuurista. Yöpymispaikaksemme osoittautui pian upea pohjoisteheranilainen asunto.

Kohti Irania

Koitti taas se mahtava hetki vuodesta, kun aika ja rahani riittivät uuden lentolipun ostoon. Mikä onkaan mukavampi tapa aloittaa aamunsa, kuin matka kohti uutta ja tuntematonta! Tuoreinta matkaani edelsivät vieläpä ikuisuuden kestäneet opettajan opinnot, joita tuttavani kuvaili osuvasti elämänsä pisimmäksi ja haikeimmaksi vuodeksi. Nyt omista opinnoistani on onneksi jäljellä enää pelkkä gradun kirjoittaminen.

Kolme päivää Kiovassa

Vauhdikkaasti alkanut uuden vuoden viettomme jatkui Kiovassa laajalla kaupunki- ja ravintolakierroksella. Erityisen suuren vaikutuksen kaupunki teki tyttöystävääni, joka alkoi kutsua Kiovaa peräti Itä-Euroopan Pariisiksi. Kaupungin kadut olivat joulukuun päätteeksi täynnä taidetta, matkamuistoja ja puisia kioskeja, joista jouluisia juomia, ruokia ja makeisia irtosi uskomattoman halpaan hintaan.

Julkaise syötteitä