Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Tverinkarjalaisten nykypäivää

  • Elävää karjalan kieltä Tverin maaseudulla
    Elävää karjalan kieltä Tverin maaseudulla
  • Tverinkarjalaisten keskuksen (Lihoslavlin) virallinen lippu
    Tverinkarjalaisten keskuksen (Lihoslavlin) virallinen lippu
  • Karielan Šana, karjalaisten äänenkannattaja Tverissä
    Karielan Šana, karjalaisten äänenkannattaja Tverissä
  • Ymmärrätkö kylttien tekstit?
    Ymmärrätkö kylttien tekstit?
  • Entä nämä?
    Entä nämä?
  • Tyypillistä maalaismaisemaa Tveristä
    Tyypillistä maalaismaisemaa Tveristä
  • Kullervo-näytelmä karjalaisten kansanjuhlassa
    Kullervo-näytelmä karjalaisten kansanjuhlassa
  • Karjalankielisiä lauluja ja vastarakennettu kirkko jota karjalankielinen pappi johtaa
    Karjalankielisiä lauluja ja vastarakennettu kirkko jota karjalankielinen pappi johtaa
  • Lisää karjalaista laulua
    Lisää karjalaista laulua
  • Volga-joki Tverissä
    Volga-joki Tverissä

Tverinkarjalaiset ovat pieni itämerensuomalainen kansa Volgan alkulähteillä Venäjän Tverissä. Suomea läheisesti muistuttavan karjalan kielen varianttia puhuvien tverinkarjalaisten historia ulottuu aina 1600-luvulle, kun Karjalan kannaksen ortodoksiväestö pakeni protestanttisen Ruotsin laajentumista Venäjälle. Olen opiskellut nyt Tverissä vuoden 2014 kesän ajan ja etsinyt mahdollisimman paljon jälkiä sen suomensukuisesta väestöstä, löytäen konkreettisia todisteita siitä, että karjalainen kieli ja kulttuuri elävät yhä.

 

Virallisen väestölaskennan mukaan Tverin karjalaisväestö koostuu enää alle 8000 ihmisestä, vaikkakin epäviralliset lähteet nostavat määrän 20 000:een. Vielä 1900-luvun alussa Tverin alueella on asunut ainakin 100 000 karjalaista ja kieltä on puhuttu aktiivisesti useissa kylissä. Tverinkarjalaisten epävirallinen keskus on Lihoslavlin kylä Tverin kaupungin läheisyydessä, missä sijaitsee myös karjalankielinen opettajaopisto. Suurimpana äänenkannattajana toimii sanomalehti Karielan Šana, joka tosin ilmestyy yhä harvemmin. Lisäksi Tverissä on luotu 1990-luvulla virallinen latinalaisiin aakkosiin pohjautuva kielioppi sen paikalliselle karjalan kielelle, ja kirjakaupoista on löydettävissä kirjalliseen asuun tallennettua kansanrunoutta, musiikkia ja perussanastoa muutamien karjalan kielelle käännettyjen ulkomaisten teosten ohella.

 

Vähemmistön pienestä koosta huolimatta jo ensimmäinen tapaamani paikallinen Tverissä esitteli itsensä kansallisuudeltaan karjalaiseksi. Taksikuskina työskentelevä vanhempi mies kertoi puhuneensa karjalaa kotonaan aina lapsuudessaan, muttei muistanut enää muuta kuin kielen perusteet. ”Yksi, kaksi, kolme”, aloitetaan karjalaksi numeroiden laskenta, ja suuret kiitokset toivotetaan lausahduksella ”Šuuri passibo!” – mikä osoittautuikin myöhempien havaintojeni perusteella useimpien Tverin nykyisten karjalaisten kielitaidoksi. Jatkuva venäjänkielistyminen on nimittäin johtanut karjalaisuuden muuntumiseen pitkälti kulttuuriseksi ja omiin tiedostettuihin juuriin sitoutuvaksi identiteetiksi sujuvan kielitaidon sijaan. Kieltä sujuvasti puhuvia ihmisiä löytyy toki Tveristä yhä aina yhtä yliopiston professoriani myöten, ja yksi mieleenpainuva sattumus oli keskustelu ikäiseni karjalaistytön kanssa suomeksi. Buaboilta da diedolta tverinkarjalaa oppinut tyttö jopa ymmärsi vähäižel midä mie puhuin suomeksi.

 

Kuten muutkin Venäjän vähemmistökansallisuudet, tverinkarjalaiset kokevat myös kuuluvansa yhteen suurempaan kokonaisuuteen eli tässä tapauksessa suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Virallinen historianopetus Venäjällä katsoo maan rakentuvan käytännössä kolmen eri kansakunnan varaan, eli slaavilaisten, suomensukuisten ja turkinsukuisten heimojen. Tapasinkin tverinkarjalaisten kulttuuritapahtumissa monien muiden vähemmistökansojen edustajia, kuten marilaisia ja mordvalaisia, ja paikallisten yhteydet Suomeen ja itärajamme toisella puolella sijaitsevaan Karjalan tasavaltaan ovat tiiviit. Kielellisesti Tverissä puhuttu karjala eroaa tosin merkittävästi Petroskoin alueen karjalasta ja kielten puhujat eivät aina ymmärrä toisiaan, ja ero Itä-Suomessa puhuttuun karjalaismurteeseen on luonnollisesti vielä suurempi.

 

Historiallisesti Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka on jättänyt jälkensä karjalaisväestöön ja tverinkarjalaisten tilastoinnin kannalta ongelmana on yhä vanhempien ihmisten vaikeneminen taustastaan. Vaikka karjalaiset välttyivät pakkosiirroilta ja suoranaiselta sorrolta, oli karjalan käyttö kouluissa ja päiväkodeissa rajoitettua. Kuulin tästä jopa yhden henkilökohtaisen tarinan karjalaistaustaiselta mieheltä, jonka nykyinen kielitaito rajoittui enää yksittäisiin sanoihin. Tulevaisuuden kannalta kielitaidon välittyminen nuoremmille sukupolville on karjalan säilymisen kannalta elinehto, ja kielen opetusta ja käyttöä tuetaan paljon esimerkiksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimesta. Avainasemassa on tietysti virallisen Venäjän suhtautuminen ja tuki kielen säilymiseen, ja tietynlaista mystiikkaa nykypolitiikkaan tuovat epäilyt itse Vladimir Putinin tveriläisistä karjalaisjuurista.

 

Yllätyin suuresti tavatessani Tverissä vielä karjalan aktiivisia puhujia, mutta oletukseni väestön laajasta venäläistymisestä piti monelta osin paikkansa. Vanhojen tanssien, laulujen ja juhlien ylläpito on toki keskeistä jo niille karjalaisille, jotka ovat täysin venäjänkielistyneet, mutta lukemattomilta sukupolvilta välittyneen kielen lopullinen katoaminen tulevaisuudessa olisi valtava menetys koko maailmalle. Asian luulisi kiinnostavan suomalaisia sikäli, ettemme ole suinkaan mikään yksinäinen kansa pohjoisessa, vaan osa Venäjän Uralilta alkavaa jatkumoa erilaisia suomensukuisia kieliä ja kulttuureja. Venäjällä olen havainnut näiden kansojen kokevan suurtakin yhteenkuuluvuutta suomalaisiin, mistä kertoo edellä mainittujen kohtaamisten lisäksi opiskelukesämme päättänyt Kalevala-näytelmä tverinkarjalaisten kansanjuhlassa Tverin maaseudulla.

 

- Karjalankielinen kansanlaulu Darjane-Marjane.

Folk-metal versio samaisesta kappaleesta (Leshak).

- Tverin Karjalan lyhyt kielioppi venäjäksi. http://depvladimir.narod.ru/urokkat/urok1.html

- Esimerkki Karjalan tasavallan Kontupohjassa puhutusta karjalan murteesta.

- Ylen 1980-luvun dokumentti tverinkarjalaisista.

- Historian ensimmäinen karjalankielinen teksti (vuosilta 1240-1260, kauan ennen Mikael Agricolaa) 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Alexius Manfelt

Toni hyvä, kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksestasi ja loistavista kuvistasi. On todella hienoa, että viitsit kaiken nykyisen meuhkan keskellä kertoa meille Tverin karjalaisista!

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Minun katseeni kiinnittyi kuvissa niittykukkien runsauteen, kuvassa kuusi erityisesti tienvierusta. Aika vähän tulee kierreltyä maaseutua Suomessa, oletukseni on ettei noin upeita kukkaniittyjä täällä paljon ole.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kiitos taas plokistasti. Minun äiti oli syntyny Viipurissa 1935 ja se ehkä saa minun syämmen sykähtään aina tämmösten juttujen eessä. Ja siis kunnioitan, että sielä Venäjälle touhuat, luin just tuon Ville Haapasalosta kertovan kirjan ja siinäki oli, että pitäs ihmisten perehtyä ja opetella sitä venäjän kieltäki. Nooh siis sielä on paljon asioita, joitei kannata varmaan turhan päiten julkisesti jaaritella emmäkä met taijja tajutakkaan helposti täälä koto-Suomessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tverin Karjalassa puhuttu karjalan kielen murrre on lähempänä entisen Suomen rajakarjalan murretta kuin tuo "kontupohjalaisnäyte", jossa aunukselainen puheenparsi on jo sekoittunut lyydiläisyyteen hyvin venäläisellä korostuksella.

Ja sama "suojärveksi":

Tverin Karjalas paissah karjalan kielen murdehel, kudain on ligembänä endizen Suomen Raja-Karjalan alovehen murretta kui tua "kondupohjalaisozutus", kudamas anukselaini paginluadu on jöngöi segovuttunnuh lyydiläzeh kieleh ylen ven'an luaduzel iändämyksel.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Minulla heräsi linkittämäsi karjalankielisen kansanlaulun myötä mielenkiinto Tverin karjalaisten kansallispukua kohtaan. Näyttäisi että erilaisia kansallispukuja vastaavia asuja henkilöillä on päällään, mutta onko heillä virallisesti omaa kansallispukua ollenkaan? Hyvin mielenkiintoista asiaa kyllä kaiken kaikkiaan mistä nytkin kirjoitit.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka oli mitä oli - johdonmukaista venäläistämistä, jossa koululaitos oli keskeinen.
Nyky-Venäjällä on asenteellisuutta, että jonkin muun kuin venäläisen kielen ja kulttuurin ylläpitäminen ja tukeminen onkin nationalismia ja separatismia. Ainakin piilotettua.
Ikävä kyllä Tverin karjala katoaa filologiseksi erikoisuudeksi kirjastojen kätköihin.

Markku Vähätalo

Olen itse joku vuosi sitten käynyt Tverissä useamman kerran ja kahdesti osallistunut karjalan kielen kursseille, mistä minulla on kaunis (venäjänkielinen) todistus Tverin Yliopistosta. Samanlaista innostusta koin kuin blogisti.
Tverin karjalaiset olivat vuosisadat erityksissä juuristaan. Oikeastaan Pertti Virtaranta oli se, joka loi yhteydet uudestaan. Liian myöhään, jotta kieli olisi pelastunut.
Koulussa opetettiin tuolloin, ettei lapsille sanut puhua karjalaa, koska se sotkee venäjän kieltä. Suomenruotsin pohjalta mehän tiedämme paremmin.
Meidän pitäisi pitää yhteyttä tveriläisiin, vaikkapa Tverinkarjalaisten Ystävät ry:n kautta!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset