Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Opiskeluelämää Minskissä, osa II

  • Minskin kaupunkifestivaalit syyskuun puolivälissä
    Minskin kaupunkifestivaalit syyskuun puolivälissä
  • Brasilialaista musiikkia Minskin kaduilla
    Brasilialaista musiikkia Minskin kaduilla
  • "Alkoholitonta vettä"
    "Alkoholitonta vettä"
  • Voitonaukio Minskissä
    Voitonaukio Minskissä
  • Lisää "alkoholitonta vettä"
    Lisää "alkoholitonta vettä"
  • Syksyinen taivas Minskin keskustassa
    Syksyinen taivas Minskin keskustassa

Valkovenäläisissä yliopistoissa noudatetaan pitkälti samoja käytäntöjä kuin venäläisissä yliopistoissa. Siinä missä suomalaisissa yliopistoissa ja lukioissa on siirrytty hyödyntämään enemmän ja enemmän sähköisiä oppimateriaaleja, on Itä-Euroopassa korostettu perinteisiä oppimismetodeja. Luennoilla läsnäolo on suotavaa, sillä käsiteltyjä asioita ei voi jälkikäteen löytää internetistä, ja useimpien kurssien loppupuolella järjestetään varsinaisen kokeen ohella seminaari, jossa opiskelijat keskustelevat jostain kurssin sisältöön liittyvästä teemasta suullisesti. Merkittävä osa kurssin arvioinnista perustuukin siihen, miten hyvin opiskelijat kykenevät verbaalisesti ilmaisemaan oppimansa asiat.

Opiskelen itse valkovenäläisten opiskelijoiden kanssa historiaa ja diplomatiaa. Yliopisto-opetusta on tarjolla pääasiassa vain venäjän kielellä, mutta monet valkovenäjää taitavat opettajat avaavat mielellään kurssinsa omalla äidinkielellään. Kykenen venäjän kieltä noin viisi vuotta opiskelleena ymmärtämään valtaosan kurssien sisällöstä, mutta valkovenäläiseen historianopetukseen sisältyy luonnollisesti paljon sellaisia nimiä, jotka vain paikalliset tuntevat. Paikalliset opiskelijat ovat olleet tosin hyvin avuliaita luokan ainoaa suomalaista kohtaan, ja lukuisat opettajat ovat kuunnelleet mielenkiinnolla tarinoitani Suomen historiasta ja suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Valko-Venäjän yleinen hintataso on yksi Euroopan matalimmista ja lounas maksaa yliopiston ruokaloissa parhaimmillaan alle euron. Jokainen opiskelija on myös miljonääri, sillä yhdellä eurolla saa tämänhetkisillä kursseilla noin 20 000 valkovenäläistä ruplaa. Ravintolailta on paikallisten mukaan kallis silloin, kun pöytään tuleva lasku ylittää 100 000 ruplaa, eli toisin sanoen viisi euroa. Ensimmäisen opintoviikon aikana paikallinen byrokratia tosin syö merkittävän osan vaihto-opiskelijan lompakosta ja hintojen muuttaminen euroiksi tuntuu vaikealta. Valko-Venäjällä ei myöskään käytetä muuta kuin setelirahoja, minkä puolesta moni joutuu uudistamaan lompakkonsa ensimmäisen rahanvaihdon jälkeen.

Olen nauttinut itse valkovenäläisestä elämänmenosta ja oppinut uudella tavalla arvostamaan erilaisia sosiaalisia kontakteja. Koska internetiä ei toisinaan ole saatavilla, eikä selkeää tietoa kurssien suorittamisesta tai byrokratiasta oikeastaan löydy mistään, on paikallisten opiskelijoiden tarjoamalla avulla suuri merkitys. Valtavissa opiskelija-asuntoloissa kaverit löytyvät usein samasta käytävästä, ja luentojen päätteeksi monet valkovenäläiset jäävät mielellään kaupungille kiertelemään ja juttelemaan. Itävaltalainen kämppikseni on myös järjestänyt paikallisen Tinder-palvelun kautta treffit itselleen lähes jokaiseksi illaksi, sillä valkovenäläiset tytöt ovat paitsi kauniita, myös äärimmäisen kiinnostuneita tapailemaan ulkomaalaisia miehiä. Valkovenäläisessä yliopistossa opiskeleva voikin oppia paljon uutta myös luentojen ulkopuolella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Moi Tomi, kiva lukea näitä juttujasi taasen. Tavattiin keväälllä Pietarissa ja kerroit silloin tästä jutusta.

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Mukava kuulla :) Kirjoitin muuten kyseisestä matkasta myös jutun Puheenvuoroon - "Paluu itään". Muutan keväällä Minskistä Moskovaan ja käyn varmaan Pietarissa taas muutaman kerran.

Käyttäjän pekuchka kuva
Pekka Karttunen

Luin ne juttusi silloin ja samoin Tverin jutut. Tulehan käymäänn, tarjoan oluen

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mikä on Valko-Venäjän ja Belarus-traktorimerkin nykyinen yhteys... jos rohkenen diplomatian opiskelijalta tällaista kysellä?

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Täällä niitä yhä valmistetaan ja suuri ylpeyden aihehan se on ihmisille :)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tuomo, jos olet kiinnostunut MTZ-traktoritehtaasta niin tässä siitä tuoretta lisätietoa:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171804-valk...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Aikamoinen aineisto!

Jokunen vuosi sitten mietin ääneen Belaruksen hankkimista. Eräs vannoutunut Valtra-maajussi sanoi heti, että joutuisin ostamaan kaksi: toisen käyttökoneeksi, toisen varaosapankiksi. Niin tehtäessä Belaruksen edullisuus katoaisi ymmärtääkseni heti. Ovatko sekä Belarus että sen kotimaa maineensa veroisia, vai mainettaan parempia?

Ostos jäi tekemättä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset