Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Neuvostoliiton ulkoilmamuseo

  • Lenin-setä Bobruiskissa
    Lenin-setä Bobruiskissa
  • Näkymä Minskin kansalliskirjastosta
    Näkymä Minskin kansalliskirjastosta
  • Valko-Venäjän lipun aukio
    Valko-Venäjän lipun aukio
  • Itsenäisyyden palatsi
    Itsenäisyyden palatsi
  • Patsasmuseo
    Patsasmuseo
  • Stalin ja Lenin
    Stalin ja Lenin
  • Voitonaukio
    Voitonaukio
  • Valko-Venäjän kaduilla matkapuhelinta ei välttämättä tarvitse.
    Valko-Venäjän kaduilla matkapuhelinta ei välttämättä tarvitse.
  • Minskin katukuvaa
    Minskin katukuvaa
  • Yhtä toiminnassa oleva elokuvateatteri Minskin keskustassa
    Yhtä toiminnassa oleva elokuvateatteri Minskin keskustassa

Valko-Venäjää kutsutaan usein Neuvostoliiton ulkoilmamuseoksi. Siinä missä monet entiset neuvostomaat, kuten Viro, Latvia ja Liettua, alkoivat 1990-luvulla kieltää vanhaa neuvostosymboliikkaa ja pyrkiä lähemmäs länsimaista elämäntapaa, päätti Valko-Venäjä päinvastoin palauttaa käyttöön muokatut versiot neuvostoaikaisesta lipustaan ja vaakunastaan. Vuonna 2015 sirpit ja vasarat koristavat yhä lukuisia Minskin hallintorakennuksia, Leninin patsaita on palautettu vanhoille paikoilleen, ja neuvostoaikoihin suhtaudutaan yliopisto-opetusta myöten varsin nostalgisesti. Valko-Venäjälle matkaava voikin löytää maasta sellaisen neuvostotodellisuuden, jota edes Venäjällä ei enää ylläpidetä.

Suurta ja mahtavaa kaupunkisuunnittelua

Minsk on Jerevanin ohella varsin elävä esimerkki neuvostoliittolaisesta kaupunkisuunnittelusta. Kaupungin keskustaa halkovat massiiviset valtakadut, joiden reunoilla on 1950-luvun stalinistista uusklassismia edustavia harmaita ja haaleita kerrostaloja. Ydinkeskustan kadut on nimetty muun muassa Karl Marxin, Leninin ja Engelsin mukaan, ja kaupungin paraatipaikalla sijaitsee edelleen toiminnassa olevan KGB:n päämaja sekä sen perustajan Feliks Dzeržinskin patsas. Metroasemien ja katujen nimissä toistuvat usein myös lokakuun vallankumoukseen, toiseen maailmansotaan ja kommunismiin liittyvät teemat. Moneen muuhun eurooppalaiseen kaupunkiin verrattuna Minskin rakennuskanta onkin hämmästyttävän yhtenäistä, ja kaupungin kadut on rakennettu selvästi yksityisautoilijoille, eikä jalankulkijoille.

Asiakas on aina väärässä

Useat valkovenäläiset ruokailevat yhä niin sanotuissa stolovaja-ravintoloissa, joita rakennettiin neuvostoaikana etenkin tehtaiden ja oppilaitosten yhteyteen. Stolovajoista saa todella halpaan hintaan monenlaista neuvostoherkkua, kuten kaalikeittoa, kotlettia ja valkovenäläisiä perunaohukaisia (draniki). Asiakaspalvelua ei voi tosin kutsua varsinaiseksi ”palveluksi”, sillä Valko-Venäjällä myyjät eivät ensinnäkään hymyile, puhumattakaan siitä että joku sanoisi ”kiitos” tai ”ole hyvä”. Yliopiston ruokaloissa kassamummot alkavat myös usein huutaa asiakkaille, jotka eivät omatoimisesti sano maksavansa kortilla tai ovat kykenemättömiä antamaan tasarahaa. Toinen erikoisuus on myös monien myyjien suora kieltäytyminen asiakaspalvelusta ja haistattelu jonossa seisoville asiakkaille – tätä harrastetaan myös mm. julkisessa liikenteessä ja tavallisissa ruokakaupoissa.

Elävää henkilökulttia

Minskistä on löydettävissä monien tavanomaisten neuvostomonumenttien ohella myös aitoja Stalin-patsaita sisältävä taidemuseo, josta löytyy Isä Aurinkoisen ohella yli kaksikymmentä Leniniä, Kim il-Sung, Kalinin ja monta muuta suurta ja ihanaa johtajaa (vastaavaa en ole nähnyt muualla kuin Stalinin kotimuseossa Gorissa). Neuvostoliiton historiaa opetetaan yliopistossa myös varsin ihailevaan sävyyn ja kaikenlaisilta toiseen maailmansotaan liittyviltä muistomerkeiltä on vaikea välttyä Minskissä. Valkovenäläisten suhtautuminen neuvostoaikaan vaihtelee tosin sukupolven mukaan, sillä samalla kun moni nykynuori on kiinnostunut aiempaa suuremmasta lähentymisestä länteen, kaipaa yhä suuri osa eläkeläisistä Neuvostoliittoa ja sosialismia takaisin. Valko-Venäjän neuvostotasavalta oli kuitenkin Baltian maiden ohella yksi Neuvostoliiton hyvinvoivimmista alueista, ja valkovenäläisillä ei ollut samanlaista ongelmaa neuvostovaltaan suhtautumisessa kuin esimerkiksi miehitetyksi joutuneilla virolaisilla ja latvialaisilla.

Loppusanat

Vaikkei Valko-Venäjän valitsema politiikka miellytä etenkään monia paikallisia yliopistonuoria, ovat lähes kaikki valkovenäläiset yhtä mieltä siitä, että maan yhteiskunnassa on myös paljon hyvää. Maassa ei esimerkiksi toteutettu 1990-luvulla samanlaista talouden shokkihoitoa kuin Venäjällä ja Ukrainassa, ja näin ollen Valko-Venäjälle ei syntynyt vastaavaa upporikkaiden oligarkkien ryhmää kuin edellä mainittuihin maihin. Minsk on myös yksi Euroopan puhtaimmista ja turvallisimmista kaupungeista ja sen kaduilta puuttuvat kaikenlaiset nuorisojengit ja narkomaanit. Kaupunki ei myöskään jakaannu hyviin ja huonoihin alueisiin, vaan hinta- ja turvallisuustaso on pitkälti sama niin keskustassa kuin lähiöissäkin. Ottaen huomioon myös länsimaisten ravintoloiden ja yritysten kasvavan määrän Minskissä, voi Valko-Venäjää pitää esimerkkinä siitä, mitä koko Neuvostoliitosta olisi voinut ehkä vaihtoehtoisessa historiassa tulla. Samalla kun Leninin patsaat vaihtuvat Ukrainassa Darth Vaderiksi ja Venäjä kulkee omia teitään, voi Valko-Venäjällä matkustaa vanhaan perestroikan aikaan!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Miksi kukaan ei ole syyttämässä Tonia Kremlin trolliksi, vaikka jutussa kätevästi Valko-Venäjän kautta muistutetaan Neuvostoliiton plussapuolista? Mihin se infosota näin nopeasti unohtui? Haloo!

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Sikäli kun epäilyjä ja syytöksiä on tullut suuntaan jos toiseen niin voin antaa pienen vihjeen opintojeni sponsorista - sen lyhenne ei ole FSB, CIA tai KGB, vaan KELA.

Käyttäjän TeppoNygren1 kuva
Teppo Nygren

Oletko tutustunut Minskin yöelämään ja millaista se on? Millaista muu paikallinen väestö asiakaspalveluhengettömiin asiakaspalvelutyöntekijöihin verrattuna muuten on? Jollain tavalla nuo entisen Neuvostoliiton alueet ja ihmiset ovat ruvenneet kiinnostamaan.

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Yökerhot ovat vähän rikkaamman väen juttu ainakin Minskissä - yleensä on pukukoodi, face control ja sama hintataso kuin Suomessa. Tosi halpoja baareja ja ravintoloita löytyy sitten paljon enemmän ja siellä on samanlaista vaihtelua kuin Helsingissäkin - löytyy hipsteribaareja, rokkibaareja yms. Täällä on myös muutamia neuvostoaikaisia baareja säilynyt missä hinnat on suomalaisille jotain käsittämättömän matalaa :)

Valkovenäläiset ovat muutoin todella leppoisaa kansaa ja olen muutamassa muussa blogitekstissä tätä tuonutkin esiin. Koko yhteiskunta on vähän kuin meillä joku armeijan varuskunta - viimeiseen asti vältellään kontaktia ylempiin tahoihin, puskaradiosta tulee kaikkia hämäriä juoruja ja asiakaspalvelutilanteet on juuri tuota yllä kuvailtua. Kavereiden kesken taas läppä lentää ja otetaan rennosti.

Jos joku päivä lähdet Minskiin, suosittelen vähintään venäjän perusteiden opettelua. Täällä ei juuri kukaan puhu englantia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Teppo Nygren kirjoitti: [Jollain tavalla nuo entisen Neuvostoliiton alueet ja ihmiset ovat ruvenneet kiinnostamaan.],

- sitten sinun pitäisi ehdottomasti käydä Valkovenäjällä!
Asuin Minskissa 1970-luvulla yli kymmenen vuotta. Oli silloin jo hieno, sodanjälkeinen täysin uudelleen rakennettu kaupunki. Siisti ja hyvin voiva. Olin töissä yliopistolla ja matkatoimistolla oppaana, joten tunnen hieman sen alueen historiaa ja tapahtumia. Suosittelen!

Patriootinen laulu. Laulettu venäjäksi ja tulkattu viittomakielellä.

"Valkovenäjä-minun maani".

https://www.youtube.com/watch?v=OnMsaVxxe0A

p.s.En kuitenkaan ollut tutustunut Minskin yöelämään!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset