Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Vertailussa Suomi ja Valko-Venäjä

  • Minskissäkin voi nauttia tammikuussa alle -20 asteen lämpötiloista ja lumikinoksista.
    Minskissäkin voi nauttia tammikuussa alle -20 asteen lämpötiloista ja lumikinoksista.

Harvemmalle tulee mieleen etsiä yhtäläisyyksiä Suomen ja Valko-Venäjän väliltä. Useimmille tulevat mieleen pikemminkin kaikki ne asiat, joissa Valko-Venäjä on Suomeen verrattuna täydellisesti epäonnistunut – mainittakoon vaikkapa sellaiset itsestäänselvyydet kuin talous, politiikka ja yhteiskunnalliset vapaudet. Viidettä (ja viimeistä) kuukautta Minskissä asuvana suomalaisopiskelijana ja suomen kielen vapaaehtoisena viikko-opettajana olen havainnut valkovenäläisessä yhteiskunnassa kuitenkin monia asioita, jotka yhdistävät paikallisia ja suomalaisia enemmän kuin monia muita lähialueemme kansoja. Maantieteellisesti Suomea ja Valko-Venäjää erottaa loppujen lopuksi vain tunnin pituinen lentomatka ja yhteinen itänaapuri.

Valkovenäläisten lähimpiä sukukansoja ovat kielellisesti venäläiset ja ukrainalaiset. Etenkin ukrainalaiseen mentaliteettiin yhdistetään Itä-Euroopassa usein vahva tunteikkuus ja etelänmaalaisuus, samalla kun Venäjää on kuvailtu jonkinlaiseksi Suomen ja Italian sekoitukseksi. Valkovenäläiset ovat itä- ja etelänaapureihinsa verrattuna varsin rauhallista ja nöyrää kansaa, mikä tuo monissa yhteyksissä mieleen nimenomaan suomalaiset. Tutustuminen valkovenäläisiin ei ole myöskään ensikohtaamiselta aina yhtä helppoa kuin ukrainalaisiin tai venäläisiin, sillä valkovenäläisillä on usein tutulta kuulostava ”varaus päällä”. Valkovenäläisen tutorini mukaan paikallisilla ei ole yleensä tapana luottaa uusiin ihmisiin ennen kuin heitä on hieman juotettu, mistä poikkeuksen tekee tosin sauna, jossa käydään tuntemattomienkin kesken varsin kaiken kattavaa keskustelua.

Valko-Venäjällä en ole törmännyt Venäjältä tuttuun tapaan keskustella esimerkiksi junassa tuntemattomien matkustajien kanssa erilaisista filosofisista asioista, tai ukrainalaiseen tapaan hymyillä ja ylläpitää usein keskustelun aikana jonkinlaista leppoisaa ja humoristista vaihdetta päällä. Valkovenäläiset ovat usein hiljaisia ja vakavia, poikkeuksena usein aggressiivisestikin käyttäytyvät päihtyneet miehet. Suomalaisista poiketen valkovenäläiset eivät tosin valita elämäntilanteestaan ja maansa olosuhteista kovin usein, vaan politiikkaan suhtaudutaan varsin passiivisesti. Valkovenäläiset ovat usein myös varsin isänmaallista ja perinteitä arvostavaa kansaa, ja monet ovat esimerkiksi vakuuttuneita siitä, että vaikka kuinka alas Valko-Venäjän talous vajoaisi, elää kansa ikuisesti niin pitkään kuin sillä riittää perunaa viljeltäväksi. Tietyn hälläväliä-mentaliteetin voi toki käsittää syyksi siihen, miksi maan asiat eivät ole aivan yhtä hyvin kuin Suomen.

Poliittisesta passiivisuudestaan huolimatta valkovenäläisillä on joka tapauksessa pyrkimys pitää kaikki paikat mahdollisimman siisteinä – jopa siistimpänä kuin Suomessa. Valko-Venäjä onkin kaikista näkemistäni maista ehdottomasti puhtain ja siistein, ja monien paikallisten mukaan taustalla ei ole mitään sen kummempaa kuin periaate siitä, että paikat on pidettävä puhtaina. Maa on myös onnistunut varsin hyvin esimerkiksi korruption torjunnassa ja tuloerojen tasaamisessa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Valkovenäläinen yhteiskunta on silti kuolettavan byrokraattinen verrattuna suomalaiseen tai jopa venäläiseen vastineeseensa, ja paikalliset viranomaiset pitävät huolen siitä, että kaikki myös sujuu protokollan mukaisesti. Venäjällä monilla on tapana tulkita lakeja ja säädöksiä hieman sormien läpi, ja turistien on yleensä parempi jättää monimutkaiset rekisteröitymiset välistä, mutta Valko-Venäjällä säännöistä todella pidetään huolta ja niiden rikkojia odottavat suuret sakot.

Saunomisen ja yhtenevien luonteenpiirteidensä lisäksi valkovenäläisiä ja suomalaisia yhdistää jääkiekko, joka on molempien maiden selvästi suosituin urheilulaji. Rahoitus kansalliselle jääkiekkojoukkueelle ja lähes jokaiseen kaupunkiin rakennetuille valtaville areenoille tulee tosin Valko-Venäjällä varsin kyseenalaisia reittejä pitkin, sillä maa on esimerkiksi leikannut valtavat määrät rahaa terveydenhuollosta jääkiekon sponsoroimista varten. Esimerkki valkovenäläisestä käytännöllisyydestä onkin maan presidentin toteamus siitä, ettei sairaaloita oikeastaan tarvittaisikaan, jos kaikki kansalaiset ylläpitäisivät terveyttään jääkiekkoa pelaamalla. Sairaalat ovatkin Valko-Venäjällä varsin karmeassa kunnossa ja oma vierailuni opiskelijoiden omalle poliklinikalle jätti ehkä pysyvät traumat.

Terveydenhuollon suhteen valkovenäläisten elämäntavat eivät muistuta myöskään täysin suomalaisia. Valko-Venäjällä vain harvat ruoat sisältävät salaattia ja vihanneksia, jotka ovat olleet Suomessa itsestäänselvyys jo vuosikymmeniä. Valkovenäläiset ruoat ovat sen sijaan hyvin rasvaisia ja lihapainotteisia, ja kasvissyöjien on lähes mahdotonta löytää mitään syötävää esimerkiksi yliopiston ruokaloista. Alkoholinkulutuksessa Suomi jää myös Valko-Venäjästä merkittävästi jälkeen, sillä WHO:n tilastojen mukaan valkovenäläiset miehet kuluttivat vuonna 2014 keskimäärin 27,5 litraa puhdasta alkoholia vuodessa (suomalaisilla miehillä lukemaksi tuli ”vain” 17,5). Valko-Venäjä onkin usein tilastoitu maailman alkoholisoituneimmaksi maaksi ja sen korkea tupakoitsijoiden määrä on myös vaikuttanut paikallisten miesten katastrofaaliseen eliniänodotteeseen.

Valko-Venäjä on ehkä esimerkki siitä, millainen maa Suomesta olisi voinut tulla Neuvostoliiton osana. Valko-Venäjä nautti Neuvostoliiton sisällä jopa samanlaisesta mallioppilaan maineesta kuin Suomi EU:ssa, ja se oli hyvinvointiyhteiskunta neuvostoliittolaisin standardein. Nykyäänkin Valko-Venäjä on virallisesti ”sosiaalisesti orientoitunut valtio” ja virallisesti se myös huolehtii omista kansalaisistaan. Valko-Venäjän ja Suomen luonto on myös varsin yhtenäistä tuhansine järvineen, havumetsineen ja tasaisine peltoineen. Paikalliset suhtautuvat suomalaisiin myös suuremmalla ymmärryksellä kuin moniin muihin länsimaalaisiin, sillä Suomi ja Valko-Venäjä liitettiin aikoinaan Venäjän valtakuntaan lähes samanaikaisesti, ja monet paikalliset tuntevat talvisodan sankaritarinat ja Suomen nopean nousun kehittyneeksi länsimaaksi – Valko-Venäjän presidenttiä voi myös verrata ainakin valtakautensa pituuden perusteella Kekkoseen. Yksi suurimpia kysymyksiä Suomen ja Valko-Venäjän tulevaisuuden kannalta onkin se, miten ne järjestävät suhteensa yhteiseen itänaapurinsa ja muihin lähialueen maihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minusta Valko-Venäjän maine on aivan turhan huono. Tuo siisteys pisti myös minun silmiini. Kirjoitin blogin otsikolla "Valko-Venäjä, mainettaan viehättävämpi valtio":

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171804-valk...

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Tämä on totta, mutta Valko-Venäjä on varmaan Albanian ohella yksi kaikista tuntemattomimmista Itä-Euroopan maista. Kiitos muuten sinulle myös hyvästä blogista!

Mietin vain, mistä tuon blogitekstisi väite 600-1000 dollarin keskipalkasta tulee, koska se on paikallisten mukaan Minskissä noin 300-500 euron tasoa? Brestissä ei ole tavatonta myöskään vain 150 euron kuukausipalkka.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sinähän sen paremmin tiedät; tuon keskipalkkatason kertoi meille siis minskiläinen naisoppaamme.

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström Vastaus kommenttiin #3

Ei ole mitenkään harvinaista että virallinen ja epävirallinen tieto vaihtelevat aika paljon :D

Itse uskon tuon huonon maineen johtuvan myös turistien täydellisestä puutteesta Minskissä, Valko-Venäjä ainakin hintatasonsa puolesta vetäisi varmasti paljon reppureissaajia sun muita matkailijoita puoleensa, mutta viisumivaatimukset ynnä muut aika tehokkaasti tappavat kaiken kiinnostuksen maahan. Ukraina ja Georgiahan ovat suostuneet omalta kannalta hieman epätasa-arvoiseen menettelyyn antamalla viisumivapauden esim. EU-kansalaisille, mutta saavat tätä kautta toki turisteja ja rahaa itselleen (ja ehkä oman viisumivapauden EU:hun tulevaisuudessa).

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Viisumivapauden lisäksi tarvitaan myös markkinointia ja mainostusta. Esim. Romania on loistava turistikohde ja monilla mittareilla erittäin halpa, mutta kärsii kielteisistä mielikuvista.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Mikä voisi olla mainoslause? "Valko-venäjä - valkoisen miehen viimeinen reservaatti"

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mielenkiintoinen ja hätkähdyttävä havainto on, että Suomesta olisi tullut Valko-Venäjän kaltainen, jos olisimme joutuneet Neuvostoliiton yhteyteen. Niinhän asia epäilemättä on.

On myös erityistä, että Valko-Venäjän suhde "vanhaan emämaahan" Puolaan on jotenkin samanlainen kuin suomalaisten suhde Ruotsiin.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset