Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Puolan Itä-Preussi

  • Vanha raatihuone keskustassa
    Vanha raatihuone keskustassa
  • Saksalaisten teutoniritarien linna
    Saksalaisten teutoniritarien linna
  • Uusi 1900-luvun alun kaupungintalo
    Uusi 1900-luvun alun kaupungintalo
  • Suomalaisvivahdetta
    Suomalaisvivahdetta
  • Lisää järvimaisemaa
    Lisää järvimaisemaa
  • Portti vanhaan kaupunkiin
    Portti vanhaan kaupunkiin
  • Huvila Eirasta
    Huvila Eirasta
  • Helsinki-flashback
    Helsinki-flashback
  • Ortodoksiseksi muutettu luterilaiskirkko
    Ortodoksiseksi muutettu luterilaiskirkko
  • Keskustan amfiteatteri
    Keskustan amfiteatteri
  • Näkymä vanhaan keskustaan
    Näkymä vanhaan keskustaan
  • Pohjois-Puolan linnaketju
    Pohjois-Puolan linnaketju
  • Pääkatu
    Pääkatu

Kirjoitin pari vuotta sitten seikkailuistani Venäjän Kaliningradin alueella, joka tunnettiin aikoinaan historiallisen Itä-Preussin pohjoisosana. Ehdin vierailla Kaliningradin kaupungissa eli entisessä Königsbergissä kahteen eri otteeseen ja valokuvasin myöhemmällä reissulla myös Sovjetskin eli Tilsitin rajakaupunkia sekä muutamia Itämeren rannikkokyliä (1, 2, 3). Päätin viettää nyt Gdanskista käsin viikonlopun Puolalle luovutetussa Warmia-Masurian voivodikunnassa, jota ei erota Kaliningradin alueesta niinkään historia vaan nykyisyys, ja hyppäsin töiden jälkeen junaan Wrzeszczista Olsztyniin, joka tunnettiin aikoinaan Allensteinin kaupunkina.

Gdansk on maantieteelliseltä sijainniltaan loistavalla paikalla, sillä kaupungista pääsee halvasti ja kätevästi eteenpäin bussilla, junalla, laivalla ja lentokoneella oikeastaan mihin ilmansuuntaan tahansa. Matka Olsztyniin kesti vain noin kaksi ja puoli tuntia ja sain ihastella matkan varrella mm. Malborkin linnaa, Elblągin kaupunkia ja pellonreunoilla päivystäviä villisikoja, samalla kun ympäröivä maisema muuttui vähitellen metsäisemmäksi ja harvaanasutummaksi. Perille saavuttuani vastassani oli tällä kertaa puolalainen suomen kielen opiskelija, joka järjesti minulle heti yöpaikan, kiertokävelyn ja kattavan historiapaketin Olsztynista.

Olsztyn on jossain määrin poikkeuksellinen puolalaiskaupunki, sillä sen katukuva tuo usein mieleen Helsingin tai jonkin muun suomalaiskaupungin. Kiinnitin juna-asemalta poistuttuani huomiota erityisesti siihen, miten paljon esikaupunkialueilla oli säilynyt Töölöstä ja Alppilasta tuttua 20-30-luvun art deco- ja funkkistyylistä asuinkerrostaloa ja vuosisadan vaihteen jugendtyyliä. Vanhaa kaupunkia lähestyttäessä kaupunki toi mieleeni puolestaan Tallinnan tai jonkin muun balttilaisen kaupungin, sillä vanhemmissa rakennuksissa näkyi vaikutteita gotiikasta ja keskiajan hansa-arkkitehtuurista. Kaupunkia ympäröivät myös suuret Masurian järvet ja luonto ja ilmanlaatu olivat puolalaisittain poikkeuksellisen hyvällä tasolla.

Königsbergin tavoin Allenstein tuhoutui myös toisen maailmansodan aikana täydellisesti, mutta venäläisistä poiketen puolalaiset ovat pitäneet omista aluelaajennuksistaan hyvää huolta. Warmia-Masurian liittäminen Puolaan oli tosin aikoinaan monin tavoin perustellumpaa kuin pohjoisempien alueiden siirto Venäjälle, sillä aluetta asutti saksalaisten ohella historiallinen puolalais- ja masurialaisväestö, ja Puolan kuningassuvut pitivät aluetta usein hallussaan historiallisesti. Vanhojen paikannimien käyttö Olsztynista tai muista Saksalta luovutetuista alueista johtaakin empiiristen havaintojeni mukaan puolalaisten välittömään triggeröitymiseen, sillä monet eivät haluaisi asiasta enää puhuttavan ollenkaan. Alueen alkuperäisväestöä olivat tosin keskiajalla latvialaisten ja liettualaisten sukukansa preussilaiset, jotka kuolivat sukupuuttoon 1700-luvulle mennessä.

Saksalainen ja luterilainen vaikutus joka tapauksessa näkyivät kaupungissa yhä edelleen, mutta kiinnitin sitäkin enemmän huomiota kaupungin ortodoksisiin kirkkoihin, joita löytyy poikkeuksellisen suuri määrä jopa Puolan mittakaavalla. Tämän taustalla on puolestaan kaupungin sodanjälkeinen väestönvaihto, joka toteutettiin siirtämällä puolalaisten lisäksi myös suuri osa Itä-Puolan ukrainalaisväestöä maan nykyisiin pohjoisosiin. Olsztynista löytyi jopa muutama uniaattikirkko, joita tapaa nyky-Euroopassa pääasiassa Länsi-Ukrainan alueella. Valitettavasti kaupungin juutalaisväestöstä ei ole jäljellä enää muuta kuin entisen synagogan tyhjä tontti, mutta tältä osin historia onkin vielä varsin yleisessä tiedossa.

Historiakierroksen lisäksi tutustuimme viikonlopun aikana kaupungin yöelämään, jota riitti perjantai- ja lauantai-iltoina keskustan kaduilla. Olsztynin vanhasta kaupungista löytyi lukuisia irlantilaispubeja, opiskelijaklubeja ja loistava ravintolatarjonta, johon sisältyi erityisesti Puolan naapurimaiden ja Balkanin niemimaan ruokia. Paikalliset olivat myös gdanskilaisiin verrattuna hyvin ystävällisiä, sillä kaupunkiin ei näyttänyt saapuneen lisäkseni yhtäkään turistia. Suomalaiskansalliseen tapaan päädyimme majoittajani kanssa lopulta karaokeiltamaan, josta toivuimme seuraavana päivänä pienellä luontoretkellä läheiselle järvelle, ja sunnuntaina pääsin vihdoin tutustumaan puolalaiseen saunakulttuuriin.

Kaikin puolin Olsztyn oli ilmapiiriltään lähes kaikkea muuta kuin sitä, mitä Kaliningradin postapokalyptisissä maisemissa voi tavata, mutta rappioromantiikan ystäville Puola alkaa tarjota jo hälyttävän vähän kaupunkeja, joissa vanhan maailman menoa voisi vastaavalla tavalla aistia. Warmia-Masuria on tosin luontonsa puolesta yhä poikkeuksellisen koskematonta maaperää, sillä länteen ja etelään suunnattaessa metsät katoavat Puolasta lähes kokonaan. Entisaikoina ihmiset matkustivat uusille seuduille nähdäkseen ne ensimmäisinä, mutta nykymaailmassa on kiire nähdä jotkin asiat viimeistä kertaa – on jo lähes mahdoton kuvitella esimerkiksi sitä, että Olsztyn ja Kaliningrad olivat vielä parikymmentä vuotta sitten lähes samalla viivalla kehityksessään, ja vielä sata vuotta sitten niissä puhuttiin puolan ja venäjän sijasta etupäässä saksaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Tämän blogin suosituimmat