Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Kaikki blogit puheenaiheesta Itä-Eurooppa

Kevään koittoa Puolassa

Kevät Puolassa on lähtenyt vihdoin käyntiin ja työharjoitteluni Gdańskissa on saavuttanut puolivälinsä. Vieraita Suomesta on saapunut luokseni jo lähes viikoittain ja vieläpä lukuisista eri yliopistoista ja tiedekunnista. On ollut kauppatieteilijää, historioitsijaa, valtiotieteilijää ja kielitieteilijää, ja ehdinpä itsekin vierailemaan tšekkiläisen maantieteilijän vieraana Łódżissa maaliskuun ainoana vapaana viikonloppunani. Tyttöystävänikin löysi vihdoin tiensä Puolaan, yllättyäkseen myös aurinkoisesta säästä, halvoista hinnoista ja upeasta arkkitehtuurista.

Puolan Itä-Preussi

Kirjoitin pari vuotta sitten seikkailuistani Venäjän Kaliningradin alueella, joka tunnettiin aikoinaan historiallisen Itä-Preussin pohjoisosana.

Arjen seikkailuja Gdanskissa

Gdanskin esikaupunkialueilla on säilynyt hämmästyttävän paljon vanhaa arkkitehtuuria, vaikka kaupungin keskusta tuhoutui toisen maailmansodan aikana kokonaan. Kolmoiskaupungin halkaisevalta Aleja Grunwaldzkalta ei tarvitse poiketa kauas Wrzeszczin tai Strzyżan sivukaduille löytääkseen vanhoja huvilakeskittymiä, jotka voisivat olla suoraan kuin Helsingin Eirasta. Lähiöitä koristavat myös suuret katoliset kirkot, jotka vetävät yllättävän paljon nuortakin väkeä puoleensa aina iltaisin ja sunnuntaisin.

Kulttuurishokkeja Puolassa

Ehdin vierailla Puolassa jo seitsemän kertaa ennen muuttopäätöstäni Gdanskiin, enkä näin ollen kuvitellut kohtaavani maassa kovinkaan suurta kulttuurishokkia. Venäjällä ja Valko-Venäjällä vietettyjen vaihto-opintojen jälkeen oletin puolalaisten muistuttavan jossain määrin itäisiä naapurikansojaan ja kuvittelin puolan kielen oppimisen tapahtuvan melko nopeasti venäjän kielen pohjalta. Ensimmäiset kaksi viikkoa Puolassa ovat tosin osoittaneet monet ennakko-oletukseni vääriksi, ja käsitykseni puolalaisesta yhteiskunnasta ovat muuttuneet osin parempaan ja osin huonompaan suuntaan.

Töihin Puolaan

Puola selvisi vuoden 2008 finanssikriisistä Euroopan unionin ainoana jäsenvaltiona, jonka talouskasvu ei missään vaiheessa kääntynyt negatiiviseksi. Tällä hetkellä 38 miljoonan asukkaan Puola on Euroopan kuudenneksi vahvin talous, jonka asukaskohtainen bruttokansantuote on lähivuosina saavuttamassa teollisuusmailta vaaditun 15 000 dollaria per asukas.

Seikkailua Baltiassa

Matkani Varsovasta Vilnaan osui tänä vuonna samaan ajankohtaan Euroopan-laajuisen pakkasaallon kanssa. Taivalsimme vieläpä kaverini kanssa heti ensi alkuun puolen tunnin hyytävän matkan Vilnan bussiasemalta Užupiksen tasavaltaan, joka on vanhan kaupungin reunalle perustettu opiskelijoiden ja taitelijoiden suosima vapaakaupunki. Majoituimme nyt tuntemallamme suomalaistytöllä, joka on monien muiden nuorten suomalaisten tapaan löytänyt Baltiasta hyväpalkkaisia töitä, ja päätimme nukkua ensi töiksemme yöbussissa kerätyt univelat pois hänen poikkeuksellisen hyvin lämmitetyssä asunnossaan.

Kresy Wschodnie

Länsi-Ukrainan alue tunnettiin toista maailmansotaa edeltävänä aikana Itä-Puolana, jonka kulttuurisena keskuksena toimi Lwówin kaupunki Itä-Galitsiassa. Historiallisesti kaupunkia on kutsuttu varsin monilla eri nimillä, sillä se on ollut vuoron perään Leopolis, Lemberg, Lwów ja Lvov.

Kohti Kiovaa

Päätin lentää taas hetken tauon jälkeen Kiovaan. Kuluneen vuoden aikana moni on kysynyt, mikä vetää minua kyseiseen maailmankolkkaan yhä uudelleen ja uudelleen, mutta tällä kertaa vastaukseni on melko yksinkertainen – halusin tavata tiettyjä ihmisiä, hyödyntää Euroopan halvinta hintatasoa ja nauttia hyvästä matkaseurastani. Nyt mukanani on nimittäin sekä tyttöystäväni että yksi parhaista kavereistani, ja kahden viikon matkamme on kulkeva aina Länsi-Ukrainan ja Puolan kautta takaisin Baltiaan ja Helsinkiin.

Mežyhirja - suomalaista hirsirakentamista Kiovassa

Törmäsin lyhyen Kiovan-vierailuni aikana taas lukuisiin mielenkiintoisiin ihmisiin. Tällä kertaa erityisen huomioni sai Maidan-aukion turistiopas, joka myi matkoja Ukrainan uusimpaan nähtävyyteen, eli maanpaossa elävän presidentti Viktor Janukovitšin kotitaloon. Aivan mistä tahansa kotitalosta ei ole nimittäin kyse, sillä Mežyhirjaksi kutsuttu virkistysalue kattaa peräti 140 hehtaaria ja sisältää mm. jahtiklubin, eläintarhan, golf-kentän, kasvihuoneen, helikopterikentän, Putinin henkilökohtaisen kesämökin ja Janukovitšin hirsipalatsin, joka on suomalaisen Honkarakenteen kädenjälkeä.

Mannerheimin jalanjäljillä

Venäjän armeijan 39-vuotias upseeri Carl Gustaf Emil Mannerheim lähti 110 vuotta sitten kaksivuotiselle tutkimusmatkalle Keski-Aasiaan. Mannerheimin 14 000 kilometrin matka kulki ratsain yli jylhien vuoristojen ja polttavien aavikkojen aina Kirgisiasta Pekingiin.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä