Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Sellanen ol' Viipuri

  • Saapuminen Viipuriin
    Saapuminen Viipuriin
  • Alvar Aallon kirjasto
    Alvar Aallon kirjasto
  • Alvar Aallon kirjasto
    Alvar Aallon kirjasto
  • Uno Ullbergin taidemuseo
    Uno Ullbergin taidemuseo
  • Taidemuseo toimii nykyään Eremitaasin sivupisteenä
    Taidemuseo toimii nykyään Eremitaasin sivupisteenä
  • Vanhankaupungin rappiota
    Vanhankaupungin rappiota
  • Torkel Knuutinpojan patsas ja osittain restauroitua keskustaa.
    Torkel Knuutinpojan patsas ja osittain restauroitua keskustaa.
  • Viipurin linna illalla
    Viipurin linna illalla
  • Karjalankannaksen sotamuseo (Karjaportinkatu 7B/Прогонная улица 7Б)
    Karjalankannaksen sotamuseo (Karjaportinkatu 7B/Прогонная улица 7Б)
  • Talin juna-asema yöllä
    Talin juna-asema yöllä
  • Venäläinen dacha Talissa
    Venäläinen dacha Talissa
  • Neuvostoaikaista Viipuria
    Neuvostoaikaista Viipuria
  • Helikopteri tien reunassa lähellä Koivistoa (Primorsk).
    Helikopteri tien reunassa lähellä Koivistoa (Primorsk).
  • Koiviston kansallisromanttinen kirkko (sisällä nykyään kotiseutumuseo).
    Koiviston kansallisromanttinen kirkko (sisällä nykyään kotiseutumuseo).
  • Koiviston rantaa
    Koiviston rantaa
  • Panssariesteitä Karjalankannaksen rantatien varrella lähellä Koivistoa.
    Panssariesteitä Karjalankannaksen rantatien varrella lähellä Koivistoa.
  • Mikael Agricolan kuolinpaikka lähellä Terijokea.
    Mikael Agricolan kuolinpaikka lähellä Terijokea.
  • Hiekkarantoja Terijoen lähellä.
    Hiekkarantoja Terijoen lähellä.
  • Terijoen luterilainen kirkko.
    Terijoen luterilainen kirkko.
  • Suomenlahden ylittävä mottoritie Kronstadtiin.
    Suomenlahden ylittävä mottoritie Kronstadtiin.
  • Kronstadtin kirkko
    Kronstadtin kirkko
  • Pikavisiitti Pietariin.
    Pikavisiitti Pietariin.
  • Talin luontoa
    Talin luontoa
  • Näkymä Viipurin linnasta, vasemmalla taustalla Malaja Finljandija-lähiö.
    Näkymä Viipurin linnasta, vasemmalla taustalla Malaja Finljandija-lähiö.
  • Monrepos
    Monrepos
  • Monrepos
    Monrepos

Viipurin kaupunki kiinnostaa suomalaisturisteja yleensä historiansa takia. Aikoinaan kyse oli noin 83 000 asukkaan kansainvälisestä ja monikielisestä kulttuurikaupungista ja Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista. Veteraaniyhdistysten bussit ja ikääntyneet kotiseutumatkailijat ovatkin yleinen näky Karjalankannaksen teillä. Päätimme matkustaa kaveriporukalla kaupunkiin Lada Samaran kyydissä ja tutustua sen nykyiseen, venäläisempään ilmeeseen, ja teimme havaintoja kaupungin kehityksestä nyt 2000-luvulla.

Vaalimaan raja-asemalta alkaa ns. Skandinavia-moottoritie, joka johtaa aina Pietarin kaupunkiin saakka. Rajamuodollisuudet Venäjän puolella kestivät perjantai-iltana noin puolitoista tuntia, minkä jälkeen matka Viipuriin kesti samaista moottoritietä pitkin noin puoli tuntia. Tien kunto on pitkälti Suomen tasoa, mutta poikkeaminen yhdellekään sivutielle vaatii kuljettajalta ja matkustajilta jo suurempaa kärsivällisyyttä. Viipurin keskustaan saapuessa kuopatonta tietä on jo mahdotonta löytää, mutta auton voi pysäyttää ja jättää parkkiin lähes minne vain.

Viipurin keskustan rappio iskee yhä suomalaismatkailijaa pahasti kasvoille, mutta kaupungissa on havaittavissa jo positiivisempaa kehitystä. Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupungin kirjasto on kunnostettu, Viipurin linnan vieressä olevaa keskiaikaista keskustaa on monin paikoin restauroitu ja kaupunkiin on ilmestynyt myös uusia rakennuksia, kuten modernia suomalaista lähiörakentamista mukaileva Malaja Finljandija-lähiö, Karjalankannaksen sotamuseo ja lukuisat uutta ja vanhaa yhdistelevät korttelit. Uno Ullbergin suunnittelema Viipurin taidemuseo on myös uudistettu ja se toimii nykyään Pietarin Eremitaasin sivupisteenä.

Yövyimme Viipurin lähellä sijaitsevassa Talin kylässä, joka tunnetaan nykyään nimellä Paltsevo. Vanhoja suomalaiskyliä on muutettu jo neuvostoajoista lähtien venäläisten mökkikyliksi ja vakituisia asukkaita niistä on vaikea löytää. Suomea alue muistuttaa enää luontonsa puolesta, sillä vanhoja puutaloja on säilynyt Tali-Ihantalan taisteluiden jäljiltä järin vähän. Muuhun Venäjään verrattuna Viipurilla ja sen lähialueilla on tosin oma ja erikoinen tunnelmansa, ja valokuvasimme matkan aikana myös Karjalankannaksen rantateitä, vieraillen Koiviston kirkonkylässä, Terijoella, Valkeasaaressa, Kronstadtissa ja Pietarissa.

Viipurin ja Karjalankannaksen väestö ei ole yksinomaan venäläistä, vaan alueelle muutti jo sodan jälkeen paljon väkeä Valko-Venäjän ja Ukrainan alueilta. Sittemmin muuttoliike on tullut kauempaakin ja lounastimme esimerkiksi Terijoen uzbekistanilaisessa ravintolassa. Suomalaisuuskaan ei ole täysin kadonnutta, sillä Terijoella toimii yhä vanha luterilainen kirkko, ja lukuisat suomalaiset paikannimet kertovat alueen historiasta. Terijoen lähellä sijaitsee myös Mikael Agricolan kuolinpaikka ja muistomerkki. Monimuotoinen väestö yhdistää tavallaan entistä ja nykyistä Karjalaa edelleen, vaikka suomen, ruotsin ja saksan sijasta Viipurissa kuulee nyt venäjän ohella pääasiassa kaukasialaisia ja keskiaasialaisia kieliä.

Päätimme matkamme Monrepos’n puistoon, jonka historiasta kertoo vanha suomalainen iskelmä Muistatko Monrepos’n. Nykyään Viipurin asukasmäärä on noin 80 000 ihmistä ja kaupunki toimii porttina Pietariin ja sitä ympäröivään Leningradin oblastiin. Kaupungissa on paljon keskiaikaa mukailevia kulttuuritapahtumia ja sen lähialueilla kiertelee paljon venäläisiä sotahistorian harrastajia. Kaikesta rappiostaan huolimatta kaupungissa on havaittavissa elonmerkkejä ja sen historiaa tutkitaan nyt laajemmin kuin koskaan. Kaupunkiin ei kannata matkustaa vain vanhoja kivijalkoja katsomaan, vaan tutustumaan myös sen moderniin kaupunkikuvaan. 

 

Luettavaa:

Drabkin, A. & Irincheev, B. Jatkosota puna-armeijan silmin. (2007)

Hämynen, T. & Shikalov, Y. Viipurin kadotetut vuodet 1940–1990. (2013)

Lehtipuu, M. Kannas – Suomalainen Matkaopas. (2003)

 

Juha Vainio - Sellanen ol' Viipuri

Annikki Tähti - Muistatko Monrepos'n

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kiitos katsauksesta! Minun ei tarvitse vaivautua henkilökohtaisesti paikalle, joten syntyy huomattava ajan ja rahan säästö.

"Alvar Aaltov ja Uno Ullbergev; merkittävät Viipurin moderniin kaupunki-ilmeeseen vaikuttaneet venäläiset arkkitehdit."

"Torkkel Knutovitsh; taitava venäläinen sotapäällikkö, joka vapautti Viipurin."

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Pietarilainen tuttuni, jonka tapasin ystävieni kansssa juhannuksen alla Helsingissä, laittoi linkin meille Viipurissa ottamistaan kuvista. Hän esitteli kaupunkia ylpeänä ja kelpaahan sitä esitellä, mutta pitäisi samalla sanoa, että se mitä esittelee on suomalaisten aikaansaannoksia. Viipuri oli Suomen merkittävänin monikansallinen kaupunkin aikanaan ja minuun sattuu, kun se omitaan ottamatta huomioon suomalaisen merkittävää roolia kaupungin kehittäjänä ja arkkitehtuurin luojana.

https://photos.google.com/share/AF1QipOE-5Fei7VNjW...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koska Inturistin opas kertoi meille vuonna 1978 pysähtyessämme Viipuriin matkalla Leningardiin, että "Viipuri on vanha venäläinen kaupunki", niin linkkaan tähän Viipurin puhelinluettelon vuodelta 1938:

http://www.genealogia.fi/hakem/viipuri/viipa.htm

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Noita puhelinluetteloita käytettiin itseasiassa vuoden 1940 välirauhan aikana neuvostoviranomaisten toimesta siihen, että saataisiin jokin käsitys Viipurin asukasluvusta ja väestörakenteesta Suomen aikana. Kaupunkiinhan ei jätetty juuri mitään virallisia asiakirjoja kun suomalaiset lähtivät.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kyllä suomalaisista on tietoa pitkältä ajalta Viipurissa. Olen sukujuuriani kartoittaessani ihmetellyt Viipurista löytyneitä tietoja. Suomalaisia siis ja suomalaisten ikivanha kaupunki.

Paavali Pietarinpoika Juusten, Bishop, Viborg, s. 1516 Viipuri msk Juustila, k. 22.8. 1575 Turku.

Henrik Stråhlman Pormestari Viipurissa, k. 1592 Viipuri. Mainitaan Viipurissa kauppakestinä 1579, sitten kauppias ja omasi talon siellä.

Jakob Reinholdsson Boisman, Kauppias ja raatimies Viipurissa, k. välillä 12.1.-2.9. 1678.
Reinhold Tönnisson? Boisman, Rådman och borgmästare i Viborg, haudattu 23.1. 1655 Viborgs domkyrka.

Hans Hansinpoika Schmidt, Borgmästare i Viborg, k. 1688 Viipuri. Kauppias ja pormestari Viipurissa.

Mietinkin sitä miten pitkältä ajalta taaksenpäin tietoja löytyisikään. Venäläisten lie vaikea hyväksyä tai sitten heillä vain ei ole historiatietoja siitä , että olemme olleet sielläkin ennen heitä tai ehkä sulassa sovussa heidän kanssaan. Suhde on ollut usein hyvin muodollinen. Jos suomalainen on kadonnut rajan taa, hänen saamisekseen takaisin on käyty aikamoiset neuvottelutkin korkeimpien tahojen kesken. Keräsin tietoja ja kirjoitin tällaisesta tapauksesta : Lydia Wegelius venäjällä. http://files.kotisivukone.com/wegelius.kotisivukon...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nyköpingin linnanraunioiden kellarissa, kun pidetään historian esitelmä, kerrotaan, jotta kyseessä on vanha viikinkikaupunki.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset