Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Brest, Valko-Venäjä

  • Brestin juna-asema
    Brestin juna-asema
  • Linnoituksen sisäänkäynti
    Linnoituksen sisäänkäynti
  • Kaatuneiden muistomerkki
    Kaatuneiden muistomerkki
  • Brest, Valko-Venäjä
  • Brest, Valko-Venäjä
  • Brestin linnoituksen vanha sisäänkäynti
    Brestin linnoituksen vanha sisäänkäynti
  • Brest, Valko-Venäjä
  • Valvontatorni Puolan rajan tuntumassa
    Valvontatorni Puolan rajan tuntumassa
  • Brest, Valko-Venäjä
  • Brestin keskustan kävelykatu
    Brestin keskustan kävelykatu
  • Osa vanhoista funkkisrakennuksista toi mieleen Suomen.
    Osa vanhoista funkkisrakennuksista toi mieleen Suomen.
  • Brestissä on useita hyvin säilyneitä kirkkoja.
    Brestissä on useita hyvin säilyneitä kirkkoja.
  • Kaupunginmuseon edessä komeilee hieno auto.
    Kaupunginmuseon edessä komeilee hieno auto.
  • Kehäradalta tutuilla Flirt-junilla voi matkustaa kätevästi Minskin ja Brestin välillä.
    Kehäradalta tutuilla Flirt-junilla voi matkustaa kätevästi Minskin ja Brestin välillä.

Brest on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Kaupungin päänähtävyys on valtava Brestin linnoitus, jota voi pitää valkovenäläisten vastineena Suomenlinnalle. Brest on oiva matkakohde erityisesti sotahistorian harrastajille, sillä kaupungin kehitykseen ovat vaikuttaneet lähes kaikki Euroopan merkittävimmät sodat, mutta kaupungin pienehkö kävelykeskusta on myös suosittu levähdyspaikka monien tavallisten minskiläisten keskuudessa. Matkustin itse kaupunkiin kyllästyttyäni vaihto-opintoihini Minskissä, sillä Valko-Venäjällä useimmat luennot päättyvät jo marraskuussa, ja joulukuu on pyhitetty vain ”tentteihin valmistautumiseen” – vapaa-aikaa on siis enemmän kuin tarpeeksi.

Brestin ja Minskin välillä kulkee samanlaisia sveitsiläisvalmisteisia Flirt-junia kuin pääkaupunkiseudun Kehäradalla. Yhden suomalaisen seutulipun hinnalla voi tosin matkustaa Valko-Venäjällä koko 350 kilometrin matkan kaupunkien välillä. Ennen matkaani tutustuin CouchSurfing-sivustolla brestiläiseen Juraan, jonka luona majoituin ilmaiseksi, ja törmäsin Brestiin saavuttuani myös yhteen minskiläiseen opiskelijaan, joka esitteli kaupungin harvinaisempia nähtävyyksiä. Brestistä löytyy linnoituksen ohella esimerkiksi pieni talvipuutarha, jossa voi Hemulin tapaan ihastella harvinaisia kasveja koko vuoden ympäri, vanha kävelykatu, joka valaistaan 1800-luvun tapaan lampunsytyttäjän toimesta iltaisin, ja kattava kaupunginmuseo, jossa esitellään Brestin ja Valko-Venäjän historiaa.

Brest on muun läntisen Valko-Venäjän ohella huomattavasti nationalistisempaa aluetta kuin maan itäosa. Valkovenäjän kieltä näkee ja kuulee jonkin verran katukuvassa, vaikkakin enemmistö ihmisistä käyttää venäjää ensimmäisenä kielenään. Monilla brestiläisillä on myös ns. puolalaiskortti, jonka avulla on helpompi matkustaa ja muuttaa Puolaan. Kaupunginmuseossa työskentelevä nuorukainen tarjosi minulle esimerkiksi ilmaisen kiertokävelyn kuultuaan, että suomalainen opiskelija on matkannut aina Brestiin asti tutustumaan Valko-Venäjän historiaan, ja kuvaili varsin negatiiviseen sävyyn maansa suhdetta Venäjään. Nuorukainen oli syvästi huolissaan valkovenäjän kielen katoamisesta ja maansa sulautumisesta Venäjään, ja hänen mukaansa valkovenäläisten tulisi arvostaa enemmän itsenäistä historiaansa.

Puolalaisille Brestin eli Brześćin menetys toisen maailmansodan jälkeen on ollut puolestaan kova pala, sillä kaupunki sijaitsee aivan puolalaista Terespolin kaupunkia vastapäätä. Ensimmäisen kerran Berestje-niminen kaupunki mainitaan tosin jo vuonna 1017, eli lähes tuhat vuotta sitten, kun kyseessä oli yksi Kiovan Venäjän rajakaupungeista. Yksi merkittävimmistä muutoksista kaupungin historiassa oli päätyminen Venäjän yhteyteen vuonna 1795, sillä valtakunnan uudelle länsirajalle rakennettiin 1800-luvulla kuuluisa Brestin linnoitus, jonka tieltä tuhottiin koko alkuperäinen Brestin keskusta. Nykyinen Brestin kaupunki sijaitsee siis 2 kilometriä alkuperäistä sijaintiaan idempänä. Vielä 1900-luvulla kaupungista käytettiin usein myös nimitystä Brest-Litovsk, eli ”Liettuan Brest”, ja siellä solmittiin kuuluisa Brest-Litovskin rauha vuonna 1918.

Brest on viikonloppureissun arvoinen kohde, mutta kaupungilta on vaikea löytää tekemistä sen useammaksi päiväksi. Minskiläiset tuttuni kuvailevat Brestiä paikkana, jossa he käyvät joko ”happihyppelyllä” tai pysähtyvät esimerkiksi Puolaan tai Ukrainaan matkatessaan. Ennen omaa lähtöäni kävin vielä nopeasti Lidan-reissuni tapaan Brestin laznjassa, eli julkisessa saunassa, jonka löylyihin en tälläkään kertaa pettynyt – tosin valkovenäläisten miesten lähes ruoskimista muistuttava vihdonta ja löylynheitto kahvikupilla eivät tehneet ehkä saunomisesta yhtä rentouttavaa kokemusta kuin vaikkapa Helsingin Sompasaunassa. Kaupungin parhain nähtävyys oli kiistatta Brestin linnoitus, joka oli sekoitus Suomenlinnan kasarmiarkkitehtuuria ja 1960-luvun sosialistista betonitaidetta. Hiljainen aamujuna Minskiin vastasi puolestaan tunnelmaltaan ja ulkonäöltään lähes täysin suomalaista vastinettaan, ja satoipa Minskiin ensilumi kyseisen matkan aikana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Muistathan, Barbara, taisi olla sadesää, Brestissä kun alkoi tää..."

Onpa hienoja kuvia harmaasta kaupungista! Poliklinika on todella sievä rakennus, ja sen valkoinen väri hienosti ylläpidetty.

PS. Viitoskuvan mallina on varmasti käytetty palloon tähtäävää biljardinpelaajaa, vaikka lopputuloksessa varustus viittaakin sotilaaseen.

https://www.youtube.com/watch?v=zeiQHjCxZa8

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Brest:ista puheen ollen on pakko muistuttaa, että juuri siinä kaupungissa natsi-saksalainen ja neuvostoliittolainen armeija pitivät häpeällisen yhteisparaatin 22.9.1939....

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27821-brzes...

(klikatkaa kyseisessä blogissa TÄMÄ-sanan kohdalla linkki ja pääsette harvinaisen hyvin tehtyyn blogikirjoitukseen aiheesta).

Aloitus: "Puolalaisille Brestin eli Brześćin menetys toisen maailmansodan jälkeen on ollut puolestaan kova pala"...

Puola menetti Brestin siis jo vuonna 1939, kahden rosvon salaisella sopimuksella. Sitä on syytä pitää mielessä.

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Tämä on aivan totta, mutta en ole kokenut, että sitä Valko-Venäjällä mitenkään salailtaisiin. Asiasta puhui erityisesti tuo blogitekstissä mainitsemani museo-opas :)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Oliko paljon puhetta Brestin linnoituksen sankareista vuodelta 1941?

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Puhetta oli paljon, mutta olin iloinen, että linnoituksen museosta löytyy myös Puolan ja Venäjän valtakunnan historian osastot. Puolalaisethan 1939 puolustivat linnoitusta yhtä lailla, mutta se on jäänyt historiassa vähemmälle huomiolle.