*

Toni Stenström Rajat ylittäviä ajatuksia

Turvapaikka Latviasta

  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta
  • Turvapaikka Latviasta

Latvia on harmillisen tuntematon maa suomalaisille. Historian aikana olemme kuuluneet samanaikaisesti kahteenkin eri valtakuntaan ja maan pääkaupunki Riika sijaitsee vain 400 kilometrin päässä Helsingistä. Saavuin maahan hiljattain Valko-Venäjän Minskistä, jossa viiden kuukauden mittaiset vaihto-opintoni päättyivät. Tarkoitukseni oli suorittaa vaihto-opintojeni toinen osa vielä Moskovassa, mutta käsittämättömän viisumibyrokratian takia olenkin nyt asunnottomana keskellä Eurooppaa. Turvapaikka löytyi onneksi latvialaiselta tyttöystävältäni, joka asuu tällä hetkellä lähellä Riikaa.

Latvia tuntuu ensinnäkin paratiisilta verrattuna Valko-Venäjään. En ole pitkään aikaan kokenut, että voisin hengittää vapaasti ja kulkea kaduilla olematta jatkuvan valvonnan alaisena. Jokaisessa kadunkulmassa ei tule vastaan koppalakkista miliisiä, sotilasta tai vihaista vanhaa mummelia, eikä maassa oleskeluun vaadita viisumia ja tuntien pituista jonottamista miliisin ulkomaalaisyksikössä. Latvialainen asiakaspalvelu on usein jopa ystävällisempää kuin Suomessa, ja Riian kaduilla kohtaa jatkuvasti turisteja, katusoittajia ja monenlaista kaupunkikulttuuria. On toki haikeaa jättää taakseen jokin paikka, johon on hetkeksi kiintynyt, ja toivon näkeväni kaikki mahtavat tuttuni Minskistä taas joskus tulevaisuudessa.

Latviassa on myös näkyviä ongelmia. Harva paikallinen nuori uskoo maan tulevaisuuteen ja muuttaa pysyvästi ulkomaille. 1990-luvun jälkeen sadat tuhannet latvialaiset ovat suunnanneet esimerkiksi Englantiin, Irlantiin ja Saksaan. Maassa on myös todella ongelmallinen kielikysymys, sillä väestöstä vain 60% puhuu äidinkielenään latviaa ja loput pääasiassa venäjää. Riiassa oli hiljattain jopa venäjänkielinen enemmistö ja latviankieliset muodostavat nykyäänkin vain niukan suhteellisen enemmistön. Useimmat tapaamani latvianvenäläiset nuoret ovat tosin osoittautuneet täysin kaksikielisiksi Latvian kansalaisiksi, vaikka heidän vanhempansa olisivat ns. neuvostoihmisiä, joille latvian puhuminen ja paikallisen passin hankkiminen ovat jokin ylitsepääsemätön ongelma. Olen kuullut joidenkin paikallisten puhuvan myös suomenruotsin tyyppistä sekakieltä.

Latvia ja liettua muodostavat indoeurooppalaisten kielten sisällä oman balttilaisen kieliryhmänsä. Kielet ovat kaukaista sukua venäjälle ja muille slaavikielille, mutta niiden erot ovat nykyään valtavat. Liettua onkin sanastollisesti yksi koko Euroopan vanhakantaisimmista kielistä. Latvialaisten nimitykset lähialueen kansoille ovat myös varsin omalaatuiset, sillä Suomi on Somija, Viro Igaunija, Venäjä Krievija ja Valko-Venäjä Baltkrievija. Baltia tarkoittaakin käytännössä valkoista maata. Latvian kielipolitiikan takia kaikille ulkomaalaisille nimille luodaan myös oma latvialainen muoto, minkä puolesta David Bowie on Deivids Bovijs, Suomen presidentti Sauli Nīniste ja Yhdysvaltojen pääkaupunki Vašingtona.

Olen ehtinyt viime päivien aikana nauttia erityisesti Riian keskustan kahviloista ja sen upeasta arkkitehtuurista. Kaupungin keskusta on kuin sekoitus Helsinkiä ja Tukholmaa omalla itäeurooppalaisella vivahteellaan – sen katukuvaa dominoivat erilaiset Art Nouveau-tyyliä edustavat 1900-luvun alun rakennukset ja sen vanhasta kaupungista löytyy paljon kapeita ja mutkittelevia mukulakivikatuja. Moni kaupunginosa tuo mieleen erityisesti Helsingin Punavuoren tai Bulevardin, mutta monet uusklassiset talot voisivat olla myös suoraan Pietarin keskustasta. Aion viettää maassa yhteensä kolme viikkoa, mutta olen päässyt jo käsiksi latvian kielen alkeisiin, joiden oppiminen on venäjän pohjalta varsin helppoa. Ajatukseni palaavat toki usein Minskiin, sillä venäjän kieltä kuulee Riian kaduilla usein enemmän kuin latviaa. Vaikka opintojeni peruuntuminen Moskovassa jäi hieman harmittamaan, on Latvia osoittautunut varsin mukavaksi vaihtoehdoksi, ja sen hintataso sopii myös mainiosti opiskelijan kukkarolle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itse kävin parivuotta sitten koulun mukana Nuori Yrittäjyys messuilla, mielestäni paikka oli ihana kaupunki vaikka teiden mukulakiveys ja ränsistyneet talot ihmetytti. Hieman myös nolotti kun luulin reissulla vanhqnkqupungin bastionin raunioita pommisuojan jäännöksiksi (reissuukun kuului NY-yrittäjien kierrätyttäminen vanhassakaupungissa). Riigassa myös tuntui olevan kioskeja, putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita jokanurkalla. Päällisin puolin kaupunki onkin idyllienen paratiisi verrattuna Suomalaiseen Jyväskylän kaupunkiin. Latväian kielikin vaikutti yllättävän helpolta oppia esin "seta" on katu. Ikävää että Latvia kärsii samasta nuorten näköalattomuudesta ja maastamuutosta kuin Suomi.

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Seta on itse asiassa piha, katu on iela ;) Mutta varsin helposti äännettävä kieli tosiaan kyseessä, kielioppikin melko looginen (paitsi verbien osalta).

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Minulla oli asunto aikoinaan Hanzas ielan ja Skolas ielan kulmassa. Riika on todella mukava kaupunki.

Tallinna tuntui suurelta kylältä, kun tuli Riiasta Tallinnaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomenruotsi ei ole mikään sekakieli, vaan ruotsin kielen murre.Äärimmäisen käyttökelpoinen sellainen, ymmärrettävissä Islantia ja Fär-saaria lukuun ottamatta kaikkialla Fennoskandiassa. Länsirannikolla puhutaan kielten sekoitusta, mutta se on eri asia. Tehtyäni kymmenisen vuotta kaksikielistä psykiatriaa minäkin puhun sellaista, ajattelenkin osittain ruotsiksi. Tiedätkös muuten, mitä tarkoittaa herätä koiravahdin aikaan?

Käyttäjän ToniStenstrm kuva
Toni Stenström

Näinkin asian voi toki käsittää, mutta itse pääkaupunkiseudulla kasvaneena olen tottunut kuuntelemaan nimenomaan paikallista suomi-ruotsi-kreolia, joka on kokemusteni perusteella pahinta etenkin Kirkkonummella. Pohjanmaalla ja erityisesti Närpiössä on toki kyse aivan erilaisesta suomenruotsista ja siitä on vaikea löytää mitään suomalaisia lainasanoja.Latviasta löytyy myös oma Latgalian alue jossa puhutaan paitsi todella paljon venäjää, myös omaa latvian murrettaan, jota muiden on vaikea ymmärtää. En harrasta erityisesti kielikuvien käyttöä :)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
Suomen ruotsilla voi elvistellä Suomessa, mutta Tukholmassa pidetään vammaisena.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Olet ilmeisesti puhunut sitä kehnonpuoleisesti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #7

#7
En ole suomen ruottalaine ja en puhu ruottia mammakielenä. Se on kieli jota ei tarvitse ulkomailla.

Pakkoruotsi haittaa suomalaisia vientikaupassa. Pitää opetella sellaisia kieliä, joilla on merkitystä kansainvälisesti.

Ei ruotsalaisetkaan opettele suomea ja hyvin ne silti myyvät Suomeen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Minua on siellä pidetty usein suomenruotsalaisena, vaikken olekaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mutta Norjalaiset ymmärtävät suomenruotsia paremmin kuin riikinruotsia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #12

Ruotsissahan on vaihtelevia murteita, ja norjaakin periaatteessa kahta kirjakieltä. Suomenruotsi on selvin ja ymmärrettävin ruotsin murre - utanför Närpes.

Norjan bokmål on oikeastaan ruotsin murre...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #17

Suomessakin on kolmea suomi, ruotsi ja saame, mutta jos otetaan huomioon murteilla kirjoitettu kirjallisuus niin silloin kirjakieliä on vielä useampi ja jos murteista lähdetään puhumaan on hieman alentavaa että -Keski-Suomi liitetään Savolaisten murteiden alueeseen vaikka kyseessä on emmemmin Savolaos-hämäläisten välimurteiden alue.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #17

#17
Vesisaaren norja oli jo niin lähellä suomen kieltä, että sitä on vaikea pitää norjan murteena.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

En tiedä missäpäin Norjaa Vesisaari sijaitsee mutta sellaista olen lukenut että Norjan Ruijan eli Finmarkin-maakunnan Kveeni väestö polvautuu Hämäläisistä siitolaisista jotka joskus kaua sitte ois muttanu sinne Torniojoenlaaksoa pitkin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suomenruotsalaisia näyttelijöitä on mukana ruotsalaisissa tv-sarjoissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olisiko joskus klo 4-5 aamulla.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Vargtimmen? Viimeinen tunti ennen sarastusta tai auringonnousua.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vargtimmen l. suden hetki tarkoittaa suunnilleen samaa kuin koiravahti - hundvakten - pelon, väsymyksen ja epätoivon täyttämät aamuyön tunnit.

Suden hetki tulee keskieuroopan ihmissusisaagoista.

Koiravahti on v-mäisin vahti l. merellä työvuoro on vahti, vakten. Vapaavuoro on vapaavahti.

https://www.youtube.com/watch?v=U2-Q90_iDac

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Olin Riiassa muistaakseni viimeksi v. 2010, ja tuntui mukavalta kaupungilta suomalaiselle. Mentaliteetti siellä vaikutti hyvin samanlaiselta kuin Suomessa, paikalliset ihmiset kulkivat kadulla turhia hymyilemättä ja mekastamatta, ja kaikki olivat selkeästi menossa johonkin, ei vain kuleksimassa.
Tuossa kuvassa näkyvissä zeppeliinihalleissa oli mainiot kauppahallit, vastaavaa meininkiä kuin Budapestin hallissa. Täällähän sellaisia ei samassa mittakaavassa ole, täällä aisat hoitaa HK ja Atria muovipaketeillaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jyväskylässä tuumattiin aikoinaan että kauppahallien aika on maailmalla ohi kun omaa hallia ajettiin ensin ahdinkoon ja sitten hirveällä hingulla alas. Nykyään kauppahallin tiloissa toimii K-market ja sekös alasajoa lopannutta Osuuskauppa Keskimaata harmittaa. Vieläkin toki Jyväskyläläiset hinkuu kauppahallia uudelleen kaupunkiin mutta vastaus on aina sama "kauppa hallien aika on maailmalla ohi". Itse en harmikseni päässy Riiassa käydessä pyörähtämässä Zeppeliinihallissa mutta olen kuullut etä siellä oleva kauppahalli on mainio ja elinvoimainen.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset